Työntekijä putosi puutteellisesti peitetystä aukosta – työnjohtajalle, työnjohtajan esimiehelle sekä yhtiön tulosyksikön johtajalle tuomittiin sakkoja työturvallisuusrikoksesta

Satakunnan käräjäoikeus on 10.1.2025 antamassaan ratkaisussa tuominnut satakuntalaisen yrityksen työnjohtajan, työnjohtajan esimiehen ja tulosyksikön johtajan työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistuksiin. Yhtiölle määrättiin 5 000 euron yhteisösakko. Tulosyksikön johtaja ja yhtiö valittivat tuomiosta Vaasan hovioikeuteen, joka antoi ratkaisunsa 3.9.2026. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. 

Työtapaturma

Asia liittyi syyskuussa 2022 tapahtuneeseen työtapaturmaan. Työtapaturmassa työntekijä oli ollut tekemässä asbestipurkua. Hän oli hiomassa käsihiomakoneella betonilattian pintaa. Työskentelyalueella oli betonisessa lattiarakenteessa aukko, jonka päällä oli kattoverhouslevy. Levyyn oli kirjoitettu ”Älä astu, vaara”. Työtä tehdessään työntekijä liikkui takaperin. Siirryttyään aukon kohdalle työntekijä putosi sen läpi alas ja vahingoittui. 

Työsuojeluviranomainen teki työtapaturman takia työsuojelutarkastuksen. Tarkastuksella havaittiin puutteita erityisesti aukonsuojauksessa sekä työpaikan vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa.  

Käräjäoikeuden tuomio

Käräjäoikeus katsoi saadun todistelun perusteella, että työmaalla oli ollut putoamisvaarallinen aukko, joka oli jätetty suojaamatta asianmukaisella, merkityllä ja siirtymiseltä estetyllä suojakannella. Aukon päällä ollut kattoverhouslevy ei kestänyt putoamista eikä ollut säännöksessä tarkoitettu suojakansi. Työmaalla ollut putoamisvaarasta varoittava kyltti ei myöskään ollut riittävä varoitus tai suoja, minkä lisäksi sen sijainti ja havaittavuus tapaturmahetkellä jäivät epäselviksi.

Vaarojen arvioinnin osalta käräjäoikeus katsoi, että yhtiöllä on ollut yleisen tason työturvallisuusohjeistusta sekä ohjeet riskien arviointiin. Lisäksi yhtiöllä on ollut työturvallisuusohjeistusta ja koulutusta, jossa on huomioitu putoamisvaarat esimerkiksi korkealla tai tikkailla työskenneltäessä. Näissä ei kuitenkaan ollut käsitelty putoamisvaarallisia aukkoja tai niiden suojausta.

Työnantajalla on ollut käytössä lomakkeita riskienarvioinnin avuksi ja yleinen ohjeistus on ollut, että työnjohto ja työntekijät havainnoivat työmailla vaaranpaikkoja. Tässä tapauksessa aukon aiheuttamaa turvallisuusriskiä ei kuitenkaan ollut arvioitu oikein.

Käräjäoikeus katsoi, että työnjohtaja oli riidattomasti käynyt tarkastamassa työmaan, mutta ei ollut havainnut aukkoa työmaalla. Hän oli tämän jälkeen laatinut turvallisuussuunnitelman, jossa oli arvioitu asbestipurkutyöhön liittyviä riskejä, mutta ei muita työmaan mahdollisia riskitekijöitä. Työnjohtaja oli käynyt työmaalla ennen kuin asbestipurkutyö oli aloitettu ja muu purkutyö oli ollut vielä osittain kesken, jolloin hän ei ollut havainnut aukkoa. Hän ei ollut käynyt työmaalla tämän tarkastuksen jälkeen.

Käräjäoikeus katsoi, että aukon kaltainen työympäristön vaaratekijä ei ollut sellainen epätavallinen ja ennalta arvaamaton olosuhde, johon työnantaja ei olisi voinut toimenpiteillään vaikuttaa. Työnjohtajalla on ollut velvollisuus valvoa vastuullaan olleen työmaan olosuhteita sekä omalta osaltaan havainnoida ja arvioida työmaan riskejä myös työmaan ja olosuhteiden muuttuessa, ja poistaa havaitut vaarat. Kun hän ei ollut näin toiminut, ja vaarojen arvioinnissa oli puutteita, työnjohtajan katsottiin syyllistyneen työturvallisuusrikokseen. 

Käräjäoikeus katsoi, että työnjohdon esimies ei ollut suoraan vastuussa yksittäisen työmaan turvallisuudesta. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi hänen laiminlyöneen valvoa, että työnjohtaja hänen alaisenaan tekee työmaasta vaarojen ja riskien arvioinnin sekä valvoo työmaan olosuhteita työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Näin ollen työnjohdon esimiehen katsottiin syyllistyneen työturvallisuusrikokseen. 

Tulosyksikön johtajan käräjäoikeus katsoi vastanneen työsuojelun yleisjohdosta ja valvonnasta. Hän on vastannut siitä, että työpaikan riskien tunnistaminen ja arviointi on järjestetty yhtiössä työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Riskien arviointia oli ohjeistettu yhtiössä ja siihen oli järjestelmä, mutta todistelun perusteella vaarojen arviointia ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa tehty. Käräjäoikeus katsoi, että kyseessä olevalla työmaalla ei ollut tehty riskiarviota. Puutteet arvioinnissa olivat johtaneet siihen, että työmaalle oli jäänyt putoamisvaarallinen aukko. Vaarojen arviointi ei näin ollen ollut työturvallisuuslain 10 §:n edellyttämällä tavalla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Näin ollen tulosyksikön johtajan katsottiin laiminlyöneen huolehtia siitä, että yhtiöllä oli vaarojen arviointia varten vaatimukset täyttävät toiminta- ja menettelytavat työpaikalla.

Tulosyksikön johtaja kuului yhtiön johtoon ja hänen katsottiin syyllistyneen huolimattomuudestaan työturvallisuusrikokseen. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että yhtiön tai tulosyksikön johtajan virheellistä menettelyä ei voitu pitää vähäisenä. 

Hovioikeus 

Hovioikeus ei päätynyt muuttamaan käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeus katsoi, kuten käräjäoikeuskin, että yhtiöllä oli yleinen ohjeistus arvioida vaaranpaikkoja ja työkohteesta on laadittu asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelma, mutta muista työmaan vaaroista tai sen olosuhteista ei kuitenkaan ole tehty arviointia todennettavalla tavalla ja purkutyön edetessä. Tämä johti siihen, että työnjohto ei ollut havainnut putoamisvaarallista aukkoa eikä ollut ryhtynyt toimiin sen suojaamiseksi. Tulosyksikön johtajan katsottiin laiminlyöneen valvoa, että hänen alaisensa työnjohtajat noudattavat määrättyjä työturvallisuusvelvoitteita ja täyttävät valvontavelvollisuutensa. 

Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston juristi Matti Suontausta muistuttaa vaarojen selvityksen ja arvioinnin tärkeydestä rakennustyömaiden turvallisuudessa. Mikäli vaaroja ei havaita, voi työmaalle jäädä riskejä, jotka voitaisiin poistaa. Vaarojen arviointia on muistettava päivittää työmaan edistyessä, kun olosuhteet muuttuvat.

Vaasan hovioikeuden tuomio 26/101642. Tuomio ei ole lainvoimainen.