Kansalaiset: Julkisista palveluista ei pidä leikata

Julkisen talouden sopeuttaminen ja sen keinot ovat tulevan vaalikauden talouspolitiikan keskiössä. STTK:n kansalaiskysely näyttää, mitä suomalaiset sopeutukselta toivovat. Peräti 88 prosenttia vastaajista pitää laajoja julkisia palveluja jatkossakin tärkeinä.  

– Suomalaiset näyttävät edelleen kannattavan laajaa hyvinvointivaltiota. Vain 16 prosenttia vastaajista kannattaa julkisista palveluista leikkaamista julkisen talouden sopeuttamiskeinona. Laajoja julkisia palveluja haluaa vahva enemmistö, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi summaa.  

Kansalaiskyselyn vastaajat sopeuttaisivat julkista taloutta ennen kaikkea verotuksen keinoin. Suurituloisten ja yritysten verotuksen kiristäminen ovat suosituimpien sopeutuskeinojen joukossa. 

– Suomalaiset lähettävät päättäjille vahvan viestin. Hyvinvointivaltio halutaan säilyttää, ja siitä ollaan myös valmiita maksamaan. Veronkiristysten lisäksi kansalaiset haluavat talouskasvun vahvistamista. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen ja TKI-toimintaan, Else-Mai Kirvesniemi huomauttaa.

Vahvat palvelut vaativat vahvan rahoituspohjan 

Suomalaisten mielestä terveydenhuollon, pelastustoimen ja koulutuksen palvelut ovat hyvinvointivaltion ytimessä. Perusterveydenhuollon rahoittamista verovaroin kannattaa jopa 95 prosenttia vastaajista. Peruskoulun julkista rahoitusta pitää tärkeänä 94 prosenttia vastaajista.  

– Palveluiden rahoituksesta ei voi jatkuvasti hakea säästöjä vahingoittamatta hyvinvointivaltiota. Laadukkaat palvelut ovat investointi kansalaisten hyvinvointiin ja yhteiskunnan vakauteen, eivät menoerä. Kansalaiset antavat tukensa tälle ajatukselle, ja siksi se pitäisi huomioida myös päätöksenteossa nykyistä vahvemmin, Else-Mai Kirvesniemi sanoo.  

Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilasta huolehtiminen on erityisen kriittistä. Kansalaiskyselyn tulokset kertovat, että julkisen sektorin pitää jatkossakin olla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden ensisijainen tuottaja. 

– Hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei toimi. Siitä kertovat jatkuva säästöjen hakeminen henkilöstövähennyksien kautta ja haasteet palveluiden järjestämisessä. Alueet tarvitsevat verotusoikeuden. Vakaampi rahoituspohja vahvistaisi paitsi kannustimia toiminnan kehittämiseen myös alueiden itsehallintoa, Else-Mai Kirvesniemi linjaa.