Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa

RS-virus (respiratory syncytial virus, RSV) on yksi yleisimmistä pienten lasten hengitystieinfektioiden aiheuttajista. Vaikea RSV-infektio vauvaiässä on yhdistetty myöhemmin lapsuudessa ilmenevään hengityksen vinkunaan ja astmaan. On kuitenkin ollut epäselvää, aiheuttaako RSV astmaa vai ovatko samat lapset jo synnynnäisesti alttiita sekä vaikealle RSV-infektiolle että astmalle.

HUSin, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ja pohjoismaisten yhteistyökumppaneiden tutkimuksessa kysymystä tarkasteltiin yhdistämällä valtakunnallisia suomalaisia rekisteriaineistoja ja geneettisiä analyyseja. Tutkimuksessa oli mukana lähes miljoona Suomessa vuosina 1998–2014 syntynyttä lasta. Geneettinen osuus perustui lähes 100 000 tutkittavan genomitietoon pohjoismaisista kohorttiaineistoista.

RSV:n jälkeiset hengitysoireet ilmenivät useimmiten 1–2 vuoden iässä

Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka monella toistuvaa hengityksen vinkunaa tai astmaa sairastavalla lapsella oli ollut ensimmäisen elinvuoden aikana sairaalahoitoa vaatinut RSV-infektio ja miten heidän taudinkuvansa erosi muista astmaa sairastavista lapsista.

RSV:n vuoksi sairaalahoitoon joutuneet lapset käyttivät enemmän hengitettäviä astmalääkkeitä 1–2 vuoden iässä, mutta viiden ikävuoden jälkeen vähemmän kuin muut lapset, joilla oli toistuvaa vinkunaa tai astmaa. Myös allergisesta taipumuksesta kertovat eosinofiilit olivat RSV:n sairastaneilla alhaisemmat.

”Tulokset viittaavat siihen, että RSV:hen liittyvä toistuva vinkuna tai astma voidaan erottaa muista vastaavista oireista. Oireilu näyttää painottuvan varhaislapsuuteen ja ainakin osalla lapsista se lievittyy iän myötä”, sanoo tutkijatohtori ja lastentauteihin erikoistuva lääkäri Pekka Vartiainen.

Vaikean RSV-infektion taustalta löytyi uusi geneettinen yhteys

Tutkimuksessa havaittiin, että astma-alttiuteen liittyvät perintötekijät eivät lisänneet vauvojen riskiä sairastua vaikeaan RSV-infektioon. Sen sijaan tutkijat havaitsivat APBB1IP-nimisen geenialueen liittyvän sairastumisriskiin. Kyseinen geeni vaikuttaa elimistön valkosolujen kykyyn liikkua kohti infektionlähdettä, joka voi vaikuttaa siihen, kuinka herkästi lapsi sairastuu RSV-infektioon. Tutkimus on laajin tähän asti tehty selvitys perimän vaikutuksesta RSV-alttiuteen.

RSV:n ehkäisy on muuttunut viime vuosina nopeasti. Uudet vauvoille annettavat pitkäaikaiset vasta-aineet ehkäisevät tehokkaasti vaikeaa RSV-tautia. Vasta-aine lieventää RSV-taudin oireita siinä määrin, että erityisesti pienten vauvojen vaikeimmat tautimuodot lähes katoavat. 

”Seuraavaksi on tärkeää selvittää, vähentääkö vasta-aineet myös lasten myöhempää hengitystieoireilua”, toteaa Vartiainen.

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta. 

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.