Kasvulle ei ole vaihtoehtoa – Teknologiateollisuus esittää seuraavalle hallitukselle viisi ratkaisua

Suomi tarvitsee selvästi nykyistä vahvempaa talouskasvua, jotta hyvinvointiyhteiskunnan ja turvallisuuden rahoitus voidaan taata myös tulevaisuudessa. Kilpailu investoinneista, teknologiasta ja osaajista on huomattavasti kovempaa kuin vielä muutama vuosi sitten, eivätkä Suomen perinteiset vahvuudet enää yksin riitä takaamaan kasvua.

Samaan aikaan Suomen julkisen talouden haasteet ovat mittavat, ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuneet ja turvallisuuteen tarvitaan aiempaa enemmän voimavaroja. Yhtälöä ei voida ratkaista kestävällä tavalla ilman vahvempaa kasvua ja sitä tukevia pitkäjänteisiä päätöksiä.

– Kasvulle ei ole vaihtoehtoa. Suomen kyky vahvistaa kasvun edellytyksiä ja iskunkestävyyttä ratkaistaan seuraavalla hallituskaudella. Aivan olennaisessa roolissa on vientiteollisuuden menestys, investoinnit ja uudistuminen, ja meillä on tähän ratkaisun avaimet, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto.

Kasvu syntyy huippuosaamisesta, innovaatioista sekä siitä, että uudet teknologiat pystytään muuttamaan Suomessa investoinneiksi, liiketoiminnaksi ja vienniksi.

– Uudet työpaikat ja hyvinvointi syntyvät hyvin pitkälle siitä, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa, kehittävät uusia tuotteita ja palveluja, investoivat Suomeen ja onnistuvat kansainvälisillä markkinoilla. Yritykset vertailevat kasvu- ja investointipäätöksiä tehdessään eri maiden toimintaympäristöjä, ja Suomen on oltava tässä vertailussa Euroopan parhaiden joukossa.

Kansainvälinen talousjärjestö OECD on nostanut Suomen vahvuuksiksi muun muassa kilpailukykyisen ja puhtaan sähköenergian, erinomaisen innovaatiokyvyn ja edelläkävijyyden vihreässä siirtymässä. Haasteena on muuttaa nämä vahvuudet nykyistä tehokkaammin investoinneiksi ja kasvuksi, eivätkä ne yksin riitä nykyisessä valtiontukikilpailussa.

– Suomella on paljon kyvykkyyksiä, joiden varaan voimme rakentaa uutta kasvua. Se ei kuitenkaan riitä, jos investoinnit, tuotanto ja uudet liiketoiminnot syntyvät lopulta muualla. Massiivinen julkisen talouden sopeutustarve osoittaa, että meillä on entistä suurempi kannustin löytää uusia ja vahvistaa toimiviksi osoittautuneita kasvua edistäviä keinoja. Meidän ei pidä vajota näköalattomuuteen ja leikkaamisen kierteeseen, vaan tarvitsemme kunnianhimoista kasvupolitiikkaa, Susiluoto sanoo.

Teknologiateollisuuden viisi ratkaisua kasvuun: 

1. Nostetaan teknologiapolitiikka Suomen strategiseksi painopisteeksi 
   Nykyinen teknologiapolitiikkamme ei vastaa nopeasti muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Teknologiapolitiikan tavoitteet, päätöksenteko ja ohjaus on uudistettava. Tavoitteena on oltava, että Suomi on vuoteen 2035 mennessä Euroopan johtaja teknologiaan perustuvassa liiketoiminnassa. 
2. Käynnistetään kunnianhimoinen koulutustason noston ohjelma 
   Kyky vastata osaamistarpeisiin vaikuttaa merkittävästi Suomen talouskasvuun, tuottavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn. Vuoteen 2040 mennessä 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutusta. Samalla on turvattava koulutuksen laatu, vahvistettava työelämän ja teknologisen murroksen tarvitsemaa osaamista sekä lisättävä työhön johtavaa maahanmuuttoa. 
3. Suunnataan TKI-panostukset nykyistä tehokkaammin kasvuksi 
   Suomen on pidettävä kiinni tavoitteesta nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta siten, että muutetaan T&K-panostus TKI-tavoitteeksi. Panostuksia on suunnattava vahvemmin innovaatioiden kaupallistamiseen, pilotointiin ja uusien ratkaisujen skaalaamiseen. 
4. Luodaan edellytykset kymmenien miljardien teollisille investoinneille 
   Yritysten toimintaympäristön tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen. Ilmasto-, ympäristö- ja teollisuuspolitiikan on kannustettava uudistumiseen ja vientiin. Suomi tarvitsee puhdasta ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa, sujuvat viranomaisprosessit, ennakoitavaa sääntelyä sekä kestävyyttä ja uudistumista tukevia kannusteita. 
5. Uudistetaan työmarkkinoita tukemaan kasvua ja uuden teknologian hyödyntämistä 
   Teknologian nopea kehitys, kansainvälinen kilpailu ja työn murros edellyttävät työmarkkinoilta aiempaa parempaa uudistumiskykyä. Vahvistetaan mahdollisuuksia sopia työehdoista yritys- ja työpaikkatasolla. Työelämän sääntelyn tulee mahdollistaa uuden teknologian ja tekoälyn tehokas hyödyntäminen, myös yritys- ja työpaikkatasolla.