Tavoite nuorten koulutusasteen nostosta vielä kaukana, mutta viime vuonna nähtiin nopein kiri vuosiin

Vuodesta 2024 vuoteen 2025 korkeakoulutettujen osuus ikäryhmästä nousi 0,8 prosenttiyksikköä. Näin nopeaa vuosikasvua on nähty viimeksi vuonna 2018, jolloin lähdeaineistona toimivaa tutkintorekisteriä täydennettiin muiden Pohjoismaiden tilastotiedoilla sekä ensimmäisellä ulkomaalaisväestölle kohdennetulla täydennyskeruulla”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Witting kirjoittaa Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissaan.

Jos tämä rekisterin kattavuuden parantamiseen liittyvä hyppäys jätetään huomiotta, yhtä nopeaa kasvua täytyy hakea aina vuodelta 1998, Witting toteaa. Tuolloin korkea-asteen suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaasta väestöstä kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä.

”Tämänhetkisten korkeiden opiskelijamäärien perusteella on oletettavissa, että hyviä uutisia tulee jatkossakin. Takamatkaa muihin EU-maihin on kuitenkin kertynyt”, Witting kirjoittaa.

Aukot maahanmuuttajien tutkintotiedoissa hankaluutena

Kun Suomessa on tuskailtu koulutustason hitaan nousun kanssa, on maahanmuutto Suomeen lisääntynyt merkittävästi. Koulutusrakenteen seurannan näkökulmasta maahanmuutto aiheuttaa tilastollisen haasteen: ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei kerätä säännöllisesti eikä kattavasti tutkintorekisteriin, minkä vuoksi maahanmuuttaja näkyy suomalaisissa koulutustilastoissa usein lähtökohtaisesti perusasteen varassa olevana henkilönä.

Mitä suurempi osa väestöstä kuuluu ryhmiin, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole kattavia tietoja, sitä enemmän koulutustason mittaaminen alkaa heijastaa rekisterin kattavuutta eikä väestön todellista osaamistasoa. Todellinen koulutustaso voi siis olla korkeampi kuin rekisteripohjaiset tilastot kertovat.

”Koulutuspolitiikan arvioinnin kannalta keskeinen kysymys ei siis ole ainoastaan se, kuinka nopeasti korkeakoulutettujen osuus kasvaa, vaan myös se, kuinka luotettavasti tätä kasvua pystytään mittaamaan”, Witting arvioi.