Greenpeace

UPM kärähti jälleen: avohakkasi luonnonmetsän Saimaan rannalla

9.9.2026 08:15:00 EEST | Greenpeace | Tiedote

Jaa

Metsäyhtiö UPM avohakkasi heinäkuussa 2026 Puumalan Pajukaarteen luonnonmetsässä Saimaan rannalla. Hakkuissa hävitettiin luonnontilaisen kaltaista yli 100-vuotiasta vanhaa rantametsää. Osa avohakkuusta tehtiin suojelualueella.

UPM avohakkasi Pajukaarteen luonnonmetsän Saimaan rannalla. Osa avohakkuusta tehtiin suojelualueella.
UPM avohakkasi Pajukaarteen luonnonmetsän Saimaan rannalla. Osa avohakkuusta tehtiin suojelualueella. Matti Liimatainen / Greenpeace

“Monimuotoisen vanhan metsän tilalla on nyt hakkuuaukko. Tuntuu turhauttavalta ja surulliselta nähdä vanha metsä hävitettynä ja laskea kannoista 120 vuosirengasta. Pidän törkeänä sitä, että UPM avohakkasi tämän metsän täysin tietoisena suojeluarvoista”, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.

Avohakkuissa hävitettiin monimuotoisuudeltaan rikasta luonnonmetsää. Pajukaarteen luonnonmetsä oli järeää kuusikkoa, josta löytyi runsaasti kilpikaarnaisia aihkimäntyjä, keloja ja lahopuuta. Metsä olisi täyttänyt Metso-ohjelman suojelukriteerit.

Osa avohakkuista tehtiin suojellussa metsässä Natura-alueella. Tapaus on esimerkki Natura-alueella sijaitsevia metsiä koskevan suojelutilastoinnin järjettömyydestä: metsä luokitellaan suojelutilastoissa luokkaan “suojellut metsät, varovaiset hakkuut mahdollisia”, vaikka hakkuita ei käytännössä ole rajoitettu mitenkään.

UPM petti myös lupauksensa keskustella hakkuusta ympäristöjärjestöjen kanssa. Pajukaarteen luonnonmetsästä oli sovittu yhteinen läpikäynti ennen hakkuita, mutta lupauksestaan huolimatta UPM avohakkasi kohteen.

Greenpeace tarkasti UPM:n Pajukaarteen luonnonmetsän hakkuusuunnitelmat maastossa jo vuonna 2023. Tällöin hakkuuseen oli jäämässä luonnonmetsän lisäksi FSC-metsäsertifikaatin suojaama korpipainanne ja vesilain suojaama luonnontilainen puro. Nämä UPM säästi nyt toteuttamissaan hakkuissa Greenpeacen huomautuksen myötä.

Greenpeace vaatii UPM:ää luopumaan hakkuista luonnonmetsissä ja lopettamaan puun ostamisen luonnonmetsähakkuilta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Pajukaarteen luonnonmetsän tilalla on nyt hakkuuaukko. Metsä oli monimuotoisuudeltaan rikasta luonnonmetsää Saimaan rannalla.
Pajukaarteen luonnonmetsän tilalla on nyt hakkuuaukko. Metsä oli monimuotoisuudeltaan rikasta luonnonmetsää Saimaan rannalla.
Matti Liimatainen / Greenpeace
Lataa
UPM:n avohakkaama Pajukaarteen luonnonmetsä oli järeää kuusikkoa, josta löytyi runsaasti kilpikaarnaisia aihkimäntyjä, keloja ja lahopuuta.
UPM:n avohakkaama Pajukaarteen luonnonmetsä oli järeää kuusikkoa, josta löytyi runsaasti kilpikaarnaisia aihkimäntyjä, keloja ja lahopuuta.
Matti Liimatainen / Greenpeace
Lataa
UPM ei ole suostunut luopumaan hakkuista monimuotoisuudeltaan arvokkaissa luonnonmetsissä.
UPM ei ole suostunut luopumaan hakkuista monimuotoisuudeltaan arvokkaissa luonnonmetsissä.
Matti Liimatainen / Greenpeace
Lataa

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Greenpeace

Ministeriön datakeskusten takia sorvaama lakimuutos uhkaa lisätä fossiilisen energian rakentamista12.10.2026 07:57:00 EEST | Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan sähkömarkkinalain muutosta, joka muuttaisi suurten datakeskusten ja sähkövarastojen liittymistä sähköverkkoon. Greenpeace on jättänyt lakimuutosehdotuksesta lausunnon, jossa todetaan, että sen joustositoumusta koskevaan kohtaan sisältyy merkittävä riski uuden fossiilisen energian tuotannon rakentamisesta.

Tuhannet marssivat Viiankiaavan suojelualueen puolesta eri puolilla Suomea – ”Hallituksen on asetettava luonto kaivosyhtiöiden edun edelle”.26.9.2026 15:45:10 EEST | Tiedote

Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset keräsivät lauantaina 26. syyskuuta väkeä useille paikkakunnille puolustamaan kansainvälisesti arvokasta Viiankiaavan luonnonsuojelualuetta. Helsingissä marssille osallistui arviolta 3500 ihmistä. Mielenosoittajien selkeä viesti on, että eduskunnan on torjuttava AA Sakatti Miningin kaivoshanke eikä hallitus saa myöntää sille poikkeusta Natura 2000 -suojelusta. Mielenosoituksia järjestettiin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa, Sodankylässä ja Rovaniemellä.

Viiankiaavan suojelualueen puolesta osoitetaan mieltä eri puolilla Suomea lauantaina 26.9. – hallitusta vaaditaan torjumaan Sakatti Miningin kaivoshanke24.9.2026 09:38:07 EEST | Tiedote

Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset kokoontuvat eri puolilla Suomea lauantaina 26. syyskuuta. Mielenosoituksissa vaaditaan eduskuntaa torjumaan Sakatti Miningin kaivoshanke ja hallitusta olemaan myöntämättä Sakatille poikkeusta Natura 2000 -suojelusta. Kaivoshanke uhkaa Viiankiaavan kansainvälisesti arvokasta luonnonsuojelualuetta Sodankylässä. Mielenosoituksia järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Niistä odotetaan syksyn merkittävintä kannanottoa suomalaisen luonnonsuojelun puolesta.

Raportti: Maailman rikkaimmalla 0,01 prosentilla arviolta lähes biljoonan dollarin vuotuinen ilmastovelka11.6.2026 12:14:07 EEST | Tiedote

Nairobi/Bonn, 10. kesäkuuta 2026 – Erittäin pienen upporikkaiden joukon toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan. Ilmiötä paisuttavat omistukset ja sijoitukset runsaasti päästöjä tuottavaan toimintaan sekä hiili-intensiivinen elämäntapa, paljastaa Greenpeacen tuore kansainvälinen raportti. Vuonna 2022 maailman rikkaimman 0,01 prosentin sijoitukset kytkeytyivät arviolta 992 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiseen summaan, jota raportti kuvailee ilmastovelaksi. Tämä tarkoittaa rahaksi muutettuja ilmastovahinkoja, jotka johtuvat päästöistä, jotka ylittävät oikeudenmukaisen osuuden Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n polun mukaisesta jäljellä olevasta hiilibudjetista. Vertailun vuoksi raportti arvioi maailman rikkaimman 0,01 prosentin kulutukseen perustuvan ilmastovelan olleen 405 miljardia dollaria vuonna 2022.[1]

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye