Viro päihittää Suomen kaikissa PISA-tuloksissa – Kemianteollisuus: katse käännettävä etelänaapuriin

Viro sijoittuu luonnontieteissä maailman kuudenneksi, matematiikassa ja lukutaidossa kahdeksanneksi. OECD-maista vain Japani ja Korea ovat Viron edellä kokonaisuutena. Luonnontieteissä ja matematiikassa Viro on Euroopan paras maa, ja se on selvästi kaikkia Pohjoismaita edellä.

Huomionarvoista on, että Viro on pystynyt pitämään tasonsa. Viron luonnontieteiden tulos parani vuodesta 2022 yhdellä pisteellä ja matematiikan tulos heikkeni kahdella pisteellä, kun taas Suomen pitkän aikavälin lasku näissä oppiaineissa on jatkunut synkkänä. Myös Virossa lukutaito on heikentynyt: 523 pisteestä (2018) 499 pisteeseen.

Sinnikkyys ja lukutaito ovat teollisuuden huolenaiheita

PISA 2025 -aineistossa Suomi erottuu erityisesti sinnikkyyden osalta. Kaikista osallistujamaista Suomessa oli pienin osuus oppilaita, 41 prosenttia, jotka vastasivat yrittävänsä kovemmin, kun tehtävä muuttuu vaikeaksi. Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys ovat keskeisiä valmiuksia paitsi vaativissa opinnoissa myös työelämässä, jossa ongelmien ratkaiseminen ja uuden oppiminen ovat edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiselle.

Suomen lukutaidon keskiarvo laski edellisestä tutkimuskierroksesta 16 pistettä. Heikosti suoriutuvien osuus on kasvanut ja erinomaisesti suoriutuvien osuus pienentynyt, ja muutos on ollut Suomessa OECD-keskiarvoa voimakkaampi. Vahva lukutaito on edellytys myös luonnontieteiden oppimiselle ja osaamisen syventämiselle.

Kemianteollisuudelle kyse on osaavan työvoiman saatavuudesta ja tuottavuudesta. Osaamisessa on kyse myös valtavista kansantaloudellisista vaikutuksista. Kemianteollisuus kiinnitti 7.9.2026 julkaistussa tiedotteessaan huomiota siihen, että nuorten osaamistason lasku uhkaa teollisuuden kilpailukykyä. OECD:n tutkijoiden menetelmää soveltavan laskelman mukaan Suomen talous olisi vuonna 2060 noin kolme prosenttia eli noin 8,5 miljardia euroa nykyrahassa suurempi, jos PISA-tulokset palautuisivat vuoden 2006 tasolle vuoteen 2030 mennessä.

– Tämä kehitys johtaa aikanaan yritysten kilpailukyvyn ja hyvinvointivaltion rahoituksen heikkenemiseen. Viro pärjää Suomea paremmin kaikissa mitatuissa aineissa. Suomessa pitää ripeästi ja perusteellisesti selvittää, mitä Virossa on tehty toisin ja mitä voisimme sieltä oppia, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.

Kolme asiaa, joita Virossa tehdään toisin

Viron koulutusjärjestelmää analysoitiin muutama vuosi sitten elinkeinoelämän ja palkansaajapuolen järjestöjen yhteisessä selvityksessä. Esiin nousi kolme Suomesta poikkeavaa piirrettä:

1. Lahjakkaiden oppilaiden huomaaminen. Virossa havaittiin ensimmäisten PISA-tulosten jälkeen, että myös lahjakkaiden oppilaiden kanssa on tehtävä enemmän työtä. Osa kouluista alkoi järjestää heille koulupäivän jälkeen haastavampaa toimintaa, ja valtio on tukenut tiede- ja robotiikkatapahtumia, joissa lahjakkuutta kehitetään myös kilpailun kautta. Suomessa lahjakkaiden opetus ei selvityksen mukaan ole muuttunut vuosikymmeniin.

2. Tiedekerhot ja käytännön tekeminen. Virossa LUMA-kerhot on sisällytetty opetussuunnitelmaan, ja niitä järjestetään aktiivisesti myös koulupäivän ulkopuolella. Robotiikka-, matematiikka- ja fysiikkakerhot ovat oppilaiden keskuudessa hyvin suosittuja. Lisäksi maassa on tiedestudioita, joissa eri-ikäiset oppilaat kokeilevat ja innovoivat käytännön olosuhteissa.

3. Ohjatumpi opetus. Viron opetuskulttuuri on perinteisempi ja opettajajohtoisempi, ja vastuu oppimisesta on selkeämmin opettajalla. Suomessa on luotettu vahvemmin oppilaan itseohjautuvuuteen.

– Selkeänä erona maiden välillä nousee virolaisten vähemmän itseohjautuvuutta vaativa koulutusjärjestelmä, jossa opiskellaan hyvin opettajalähtöisesti. Itseohjautuvuuteen pohjaavaa järjestelmäämme tulisikin viipymättä tarkastella kriittisesti, sanoo Kemianteollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anni Siltanen.

– Virossa lahjakkaat oppilaat pyritään huomaamaan ja heille on olemassa yksilöllisempää opetusta, tiedekerhot ovat osa koulun arkea ja opetus on ohjatumpaa. Nämä eivät ole kalliita rakenteellisia uudistuksia, jatkaa Siltanen.

Kemianteollisuus esittää, että hallitus ja eduskunta varmistavat LUMA-strategian vaikuttavimpien toimien nopean toimeenpanon ja että strategia kirjataan myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Viron esimerkin mukaisesti keskeinen toimi on tiedekerhojen ja kilpailutoiminnan kytkeminen harrastamisen Suomen malliin ja koulupäivän rakenteeseen. Virossa tämä järjestelmä tarjoaa kiinnostuneelle oppilaalle vaativampaa sisältöä kuin mitä oppitunneilla ehditään opettaa, ja kansallinen kilpailujärjestelmä on laaja.

Havainnot perustuvat vuonna 2022 julkaistuun selvitykseen "Miten Virosta tuli PISAn ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä" (Juuso Luomala). Selvitys kuvaa järjestelmien eroja; PISA-vertailu ei sellaisenaan osoita syy-yhteyttä yksittäisen käytännön ja oppimistuloksen välillä. Selvityksen tilasivat Kemianteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto Loimu ry, Tekniikan akateemiset TEK ry sekä Insinööriliitto IL ry.