Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja
10.9.2026 00:01:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina.
Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista.
”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Vuosien 2022–2023 poikkeuksellisen voimakkaan nousun jälkeen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen kustannusten kasvu on selvästi tasaantunut. Pienentyneet ikäluokat eivät kuitenkaan vielä ole kääntäneet palveluiden järjestämisen kokonaiskustannuksia laskuun.
”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, tiloja ja muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan. Tällä hetkellä on jo nähtävissä, että pienten kuntien lisäksi suuremmissa kunnissa törmätään oppilaskatoon”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
|
Käyttökulut palveluittain (m€) |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
|
Varhaiskasvatus |
3 603 |
4 029 |
4 102 |
4 155 |
|
Esi- ja perusopetus |
6 546 |
7 123 |
7 303 |
7 422 |
|
Käyttökulut (m€) |
||||
|
Varhaiskasvatus |
11,8 % |
1,8 % |
1,3 % |
|
|
Esi- ja perusopetus |
8,8 % |
2,5 % |
1,6 % |
|
Kuntien kasvatuksen käyttökulut v. 2022-2025
Oppilasmäärä on jo lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät muutu samassa tahdissa, koska isoimmat perusopetuksen kustannuserät, siis tilat ja opettajien palkkamenot, ovat lyhyellä aikavälillä luonteeltaan kiinteitä. Näitä kustannuksia kunta ei pysty lyhyellä aikavälillä pienentämään samassa suhteessa kuin palvelutarve eli lapsimäärä pienenee. Tämä johtaa aina yksikkökustannusten kasvuun.
Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kustannuksiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi palveluverkkoa, tilojen käyttöä, ryhmiä ja muita opetuksen järjestämisen ratkaisuja tarkastelemalla. Monissa kunnissa kouluverkkoa myös jo sopeutetaan pieneneviin oppilasmääriin.
Väestömuutos näkyy kunnissa eri tavoin. Kasvavissa kaupungeissa henkilöstömenot ja investointipaineet ovat suuria, koska maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto peittävät alleen laskeneen syntyvyyden. Valtaosassa kuntia lasten määrä on kuitenkin laskussa, jolloin yksikkökustannukset nousevat herkästi.
Kuntien on tällöin vakavasti pohdittava palveluverkon saavutettavuutta sekä toimintatapojen kehittämistä. Syntyvyyden kautta ikäluokat eivät kasva enää Suomessa kuin muutamassa kunnassa.
Varhaiskasvatuksessa lapsia toistaiseksi riittää
Varhaiskasvatuksessa tilanne on erilainen. Vaikka ikäluokat ovat pienentyneet, varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä ei ole vielä vähentynyt samassa suhteessa, sillä yhä suurempi osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen.
”Lapsia on vähemmän, mutta yhä suurempi osa heistä osallistuu varhaiskasvatukseen. Siksi ikäluokkien pienenemisestä ei voi suoraan päätellä, että varhaiskasvatuksen palvelutarve tai kustannukset vähenisivät. Pidemmällä aikavälillä lapsimäärä tulee kuitenkin vähenemään myös varhaiskasvatuksessa”, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo.
Paljonko varhaiskasvatus ja perusopetus maksoivat sinun kunnassasi vuonna 2025?
Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan (liitteenä) kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Kuntakoko ei yksin selitä eroja, vaan kustannuksiin vaikuttavat kuntien erilaiset olosuhteet ja niiden tekemät ratkaisut esimerkiksi palveluverkosta ja henkilöstömääristä.
Vuonna 2025 perusopetuksen nettokäyttökustannukset olivat keskimäärin noin 12 500 euroa 7–15-vuotiasta kohden. Alle 2 000 asukkaan kunnissa nettokäyttökustannukset olivat keskimäärin noin 17 000 euroa ja yli 20 000 asukkaan kuntakokoluokissa noin 12 000 euroa 7–15-vuotiasta kohden.
Kuntakohtaiset erot olivat kuitenkin suuria, ja sekä kustannuksiltaan korkeampia että matalampia kuntia löytyy erikokoisista kunnista.
Perusopetuksen nettokäyttökulut €/7-15 vuotias TOP 10 kalleimmat kunnat
|
Kunta |
(€/7-15-vuotias) |
|
Utsjoki |
32 633 |
|
Puumala |
31 947 |
|
Pelkosenniemi |
29 767 |
|
Puolanka |
25 306 |
|
Savukoski |
25 244 |
|
Lestijärvi |
25 113 |
|
Heinävesi |
24 333 |
|
Enontekiö |
23 685 |
|
Kuhmoinen |
22 684 |
|
Vesanto |
21 619 |
Perusopetuksen nettokäyttökulut €/7-15 vuotias TOP 10 halvimmat kunnat
|
Kunta |
(€/7-15-vuotias) |
|
Rusko |
9 700 |
|
Liminka |
9 832 |
|
Muurame |
10 006 |
|
Laihia |
10 014 |
|
Seinäjoki |
10 189 |
|
Tyrnävä |
10 271 |
|
Kerava |
10 301 |
|
Riihimäki |
10 404 |
|
Kaustinen |
10 458 |
|
Paimio |
10 557 |
Vuonna 2025 varhaiskasvatuksen nettokäyttökustannukset vuonna 2025 olivat keskimäärin noin 11 900 euroa 0–6-vuotiasta lasta kohden. Suurimmillaan kustannukset olivat pienissä alle 2 000 asukkaan kunnissa, 12 600 euroa/0–6-vuotias ja pienimmillään 10 000–20 000 asukkaan kunnissa, 11 600 euroa.
Kuntakohtaiset erot kustannuksissa olivat kuitenkin suuria. Edullisempia ja kalliimpia löytyy niin pienistä kuin suuristakin kunnista.
Varhaiskasvatuksen nettokäyttökulut €/0-6 vuotias TOP 10 kalleimmat kunnat
|
Kunta |
(€/0-6-vuotias) |
|
Pelkosenniemi |
26 187 |
|
Hailuoto |
20 633 |
|
Kuhmoinen |
20 605 |
|
Karijoki |
18 832 |
|
Utajärvi |
18 794 |
|
Eurajoki |
17 895 |
|
Miehikkälä |
17 589 |
|
Kaskinen |
17 544 |
|
Korsnäs |
17 299 |
|
Kittilä |
17 106 |
Varhaiskasvatuksen nettokäyttökulut €/0-6 vuotias TOP 10 halvimmat kunnat
|
Kunta |
(€/0-6-vuotias) |
|
Uurainen |
7 769 |
|
Luoto |
7 770 |
|
Kivijärvi |
8 114 |
|
Pyhäntä |
8 188 |
|
Liminka |
8 251 |
|
Nivala |
8 464 |
|
Muonio |
8 512 |
|
Parkano |
8 730 |
|
Sievi |
8 802 |
|
Pedersören kunta |
8 863 |
Miksi kustannukset ovat erilaiset eri kunnissa?
Perusopetuksessa kustannuksiin vaikuttavat muun muassa kouluverkko, ryhmäkoot, henkilöstön rakenne, kuljetukset, tilat ja välimatkat. Varhaiskasvatuksessa kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi palvelujen järjestämistapa, henkilöstömitoitus, lasten erilaiset palvelutarpeet.
”Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista, vaan lukuja pitää tarkastella yhdessä kunnan olosuhteiden ja tekemien ratkaisujen kanssa”, Sjöström sanoo.
Vuonna 2025 varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestäminen muodostavat lähes puolet kuntien käyttökuluista - näistä henkilöstökulut muodostavat noin puolet.
Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kasvatettu, henkilöstöön ja sen lisäämiseen on viimevuosina panostettu. Sen lisäksi henkilöstön palkat ovat nousseet. Myös kiinteistöillä on suuri vaikutus palvelujen järjestämisen kustannuksiin.
100 000 lasta vähemmän haastaa uudistamaan palveluja
MDI:n väestöennusteen mukaan ilman syntyvyyden kasvua vuonna 2050 peruskouluikäisiä on noin 100 000 henkilöä nykyistä vähemmän.
Muutoksen merkitys kunnille on suuri, sillä varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus muodostavat lähes puolet kuntien käyttökuluista. Lasten määrän vähentyminen vaikuttaa myös kuntien rahoituspohjaan, sillä yksittäisessä kunnassa lasten määrän väheneminen pienentää kunnan saaman valtionosuuden määrää.
Ikärakennetarkasteltuna kuntien järjestämiä palveluita käyttävät eniten alle 18-vuotiaat lapset. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen lisäksi monet muut vapaa-ajanpalvelut edellyttävät tilojen, paikkojen ja puitteiden tarjoamista lapsille ja nuorille. Vuonna 2025 alle 18-vuotiaiden kustannukset ovat keskimäärin 15 100 euroa ikäluokkaan kuuluvaa kohden.
”Olisi erikoista ajatella, ettei näin suuri väestömuutos vaikuttaisi siihen, miten palvelut järjestetään. Väestön muuttuessa myös toimintatapojen on muututtava. Kunnat tarvitsevat tähän riittävästi liikkumavaraa ja joustavaa lainsäädäntöä, jotta laadukkaat palvelut voidaan turvata erilaisissa olosuhteissa. Yksi malli ei sovi kaikkialle”, nostaa esille Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Kunnat tarvitsevat liikkumavaraa erilaisiin tilanteisiin: kasvavissa kaupungeissa palvelujen rakentamiseen ja segregaation ehkäisemiseen, pienenevissä kunnissa palveluverkon sopeuttamiseen ja kaikkialla Suomessa laadukkaan ja saavutettavan koulutuksen turvaamiseen.
Vähemmän lapsia, entistä vahvempaa osaamista
Kuntaliiton mukaan väestömuutokseen vastaamisessa ei ole kyse vain kuntataloudesta. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan riittävää ja ennakoitavaa rahoitusta, mutta myös kunnille nykyistä enemmän mahdollisuuksia uudistaa palveluiden järjestämistä pitkäjänteisesti.
Kuntaliitto esittää kunnille enemmän liikkumavaraa vastata väestömuutokseen omista lähtökohdistaan. Keinoja ovat esimerkiksi kuntien ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön lisääminen, henkilöstön ja tilojen joustavampi yhteiskäyttö sekä etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen nykyistä joustavampi käyttö lähiopetuksen täydentäjänä.
Tavoitteena ei ole vain kustannusten sopeuttaminen, vaan suomalaisen osaamistason vahvistaminen asuinpaikasta riippumatta.
”Suomen pitää tähdätä takaisin koulutuksen maailman kärkeen. Pienenevien ikäluokkien Suomessa meillä ei ole varaa menettää yhdenkään lapsen osaamista. Nyt pitää uskaltaa kysyä, mitkä asiat todella vahvistavat lasten oppimista ja hyvinvointia ja suunnata voimavarat niihin. Vähemmän lapsia pitää tarkoittaa vahvempaa, ei heikompaa osaamista”, Huovinen sanoo.
Lisätiedot ja haastattelut
Mari Sjöström, erityisasiantuntija, puh. +358 50 575 8622
Jarkko Lahtinen, kehittämispäällikkö, puh. +358 50 361 4526
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, puh. +358 9 771 2006
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Kuntaliitto PISA-tuloksista: Paljon on tehty, mutta keskitytäänkö oikeisiin asioihin?8.9.2026 10:39:54 EEST | Tiedote
Suomalaisten nuorten osaaminen heikkeni tuoreissa PISA-tuloksissa. Kuntaliittoa huolestuttaa, että liian moni nuori jää peruskoulun päättyessä heikkojen taitojen varaan. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä. Samanikäisten ja samalla vuosiluokalla olevien oppilaiden taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja. ”Erityisen suurta huolta aiheuttaa kokonaistilanne, osaamisen yleinen heikkeneminen. Jos oppilas hyvinä Pisa-vuosina sai kasin, nykyisin hän saa samalla osaamisellaan arvosanaksi kympin. Lisäksi heikkojen osaajien määrä on hälyttävällä tavalla lisääntynyt, eikä ns. huippuosaajia ole yhtä paljon kuin ennen”, painottaa erityisasiantuntija Mari Sjöström. ”Suomen tärkein PISA-luku ei ole sijoitus. Se on niiden nuorten määrä, joiden taidot eivät peruskoulun päättyessä riitä jatko-opintoihin ja työelämään. Pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen lapsen osaaminen tarvitaan. Meillä ei ole varaa siihen, että osa nuorista jää
Utredning: Personal inom ungdomsarbetet lämnas utanför det riksomfattande arbetet för att förebygga ungdomsbrottslighet2.9.2026 14:23:22 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet genomförde i början av 2026 en enkät (på finska) till kommunernas ungdomsväsende om läget för, kvaliteten på och utvecklingsbehoven inom ankarverksamheten, som förebygger ungdomsbrottslighet. Sammanlagt 117 ungdomsarbetare från 97 kommuner och samtliga välfärdsområden besvarade enkäten. – Tre utmaningar framträder i svaren: ungdomsarbetets roll är för liten i många kommuner, verksamheten inleds ofta först när problemen redan har eskalerat och det finns oklarheter i verksamhetsmodellens strukturer och praxis som försvårar samarbetet och hänvisningen av unga till tjänsten, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme