FIGBC: Kiinteistöala tarvitsee uuden suunnan energiamurrokseen – energiatehokkuus ei enää yksin riitä

Suomen energiajärjestelmä on historiallisessa muutoksessa. Energiantuotannon päästöt ovat vähentyneet dramaattisesti viime vuosina ja sähköistyminen etenee vauhdilla. Uudessa tilanteessa myös kiinteistöjen rooli muuttuu osana energiajärjestelmää.

Green Building Council Finlandin (FIGBC) tuore julkaisu Viisi ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen kokoaa yhteen ratkaisuja, joiden avulla kiinteistöt voivat toimia aktiivisina osina muuttuvaa energiajärjestelmää. Julkaisu perustuu FIGBC:n jäsen- ja sidosryhmähaastatteluihin, Kestävyysbarometri-kyselyn tuloksiin sekä tutkimustietoon.

Raportti korostaa, että kiinteistöjä ei voida enää nähdä pelkästään energian kuluttajina. Energiamurroksessa rakennukset ovat yhä enemmän myös energian tuottajia, varastoijia ja energiaverkkojen tasapainottajia.

”Tästä on puhuttu 15 vuotta, mutta nyt olemme aidosti tienhaarassa: sähkönkulutuksen lisääntyminen esimerkiksi datakeskusten rakentamisen myötä luo muutospainetta koko energiajärjestelmälle ja sitä kautta myös kiinteistöille. Tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua kiinteistöjen roolista tämän uuden järjestelmän osana ja siitä, miten haluttuun muutokseen kannustetaan. Tarvittavat muutokset kiinteistöillä eivät toteudu, jos ne eivät ole kiinteistön omistajalle kannattavia", FIGBC:n toimitusjohtaja Antti Ruuska toteaa.

Myös kuluttajan näkökulma muuttuu: Esimerkiksi omakotitalon ostajan tai taloyhtiön hallituksen kannattaa jatkossa selvittää kiinteistön lämmitysmuodon ja energiatehokkuuden lisäksi, pystyykö koti esimerkiksi ottamaan lämpöä talteen poistoilmasta ja joustamaan sekä sähkön että lämmöntarpeeltaan. Myös aurinkopaneelit, akut ja älykkäät ratkaisut ovat yhä useammin kannattavia. Päästöistä kiinnostuneelle ostajalle tulee 2028 alkaen myös lisätietoa tarjolle, kun energiatodistuksiin tulee näkyviin hiilijalanjälki uudiskohteissa.

Viisi ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen

Julkaisussa tunnistetaan viisi keskeistä ratkaisukokonaisuutta:

1. Yhteiskunnan tavoitteet ja kannusteet kuntoon
   Nykyinen sääntely-, vero- ja rahoitusjärjestelmä perustuu energiatodellisuuteen, jossa energiatehokkuus oli tärkein päästövähennyskeino. Julkaisun mukaan ohjauskeinoja tulisi päivittää tukemaan myös kulutusjoustoa, hajautettua tuotantoa ja hukkalämpöjen hyödyntämistä.
2. Yhteispeli energiajärjestelmän kanssa kuntoon
   Rakennusten ja energiaverkkojen välinen yhteistyö korostuu, kun sähköistyminen lisää energiankysyntää. Alueelliset energiaratkaisut, hukkalämmöt ja myös hajautettua tuotantoa tukevat energiamarkkinat voivat parantaa sekä energiajärjestelmän että kiinteistöjen toimintaa.
3. Energiainvestoinnit kannattaviksi
   Merkittävä energiansäästöpotentiaali löytyy olemassa olevasta rakennuskannasta. Korjausrakentamisen yhteydessä kannattaa energiatehokkuuden parantamisen lisäksi selvittää myös uusiutuvan energian tuotannon ja varastoinnin mahdollisuudet. Investointien tulee olla kannattavia niiden toteuttajille, mikä voi vaatia uusia sopimusmalleja.
4. Energiajohtaminen ja joustot kuntoon
   Suuria säästöjä voidaan saavuttaa ilman mittavia peruskorjauksia tehostamalla rakennusten käyttöä, automaatiota, data-analytiikkaa ja kulutusjoustoa.
5. Tilat käyttöön ja energiahukka kuriin
   Raportti nostaa esiin myös vajaakäyttöisten ja tyhjien tilojen merkityksen energiatehokkuudelle. Tilojen parempi käyttöaste, käyttötarkoitusten muutokset ja tarpeettoman rakennuskannan hallittu poistaminen voivat vähentää merkittävästi energiahukkaa.

Tarvitaan yhteinen näkemys kiinteistöjen roolista

Julkaisun keskeinen viesti on, että energiamurroksen onnistuminen edellyttää selkeää yhteistä näkemystä siitä, mitä kiinteistöiltä tulevaisuudessa odotetaan. Kiinteistöalan investoinnit tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin, minkä vuoksi sääntelyn, kannusteiden ja markkinoiden tulee tukea johdonmukaisesti pitkän aikavälin ratkaisuja.

”Sääntely keskittyy edelleen vahvasti energiatehokkuuteen, kun taas esimerkiksi joustojen ja hukkalämmön hyödyntämiseen tai uusiin sopimusmalleihin ei ohjaa rahoitus eivätkä alan vaatimukset. Näiden hyödyntäminen olisi kuitenkin myös koko yhteiskunnan kannalta tärkeää jatkossa”, Ruuska sanoo.

Julkaisun tavoitteena on tarjota kiinteistöalalle konkreettisia suosituksia vastuulliseen toimintaan, nostaa esiin esimerkkejä hyvistä toimintamalleista sekä herättää keskustelua siitä, miten energiamurroksen kannusteita ja ohjauskeinoja tulisi kehittää muuttuneen energiajärjestelmän tarpeisiin.