Valmistelu käynnistyy: Jokaiselle viisivuotiaalle osoitetaan varhaiskasvatuspaikka Helsingissä

“Into oppia, kyky keskittyä ja sinnikkyys yrittää uudelleen eivät synny vasta koulun alkaessa. Varhaiskasvatuksessa rakennetaan niitä taitoja, joiden varaan myöhempi oppiminen ja koulupolku perustuvat”, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Shawn Huff sanoo.

Samalla kaikki lapset eivät tällä hetkellä osallistu varhaiskasvatukseen. Vaikka Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen on viime vuosina kasvanut nopeasti, noin viisi prosenttia viisivuotiaista jää Helsingissä varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.

”Tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatus vahvistaa lasten kielellisiä taitoja, oppimisvalmiuksia ja sosiaalista kehitystä riippumatta perhetaustasta. Siksi meidän on varmistettava, että jokainen lapsi pääsee sen piiriin.”, sanoo valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Suvi Pulkkinen.

Vihreä valtuustoryhmä on esittänyt ryhmäaloitteessaan, että jokaiselle lapselle osoitetaan varhaiskasvatuspaikka sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Nyt kaupunginvaltuuston päätöksen myötä Helsinki lähtee valmistelemaan tämän mallin käyttöönottoa.

”Tämä on hieno päätös. Meillä on Helsingissä mahdollisuus tehdä varhaiskasvatukseen osallistumisesta aidosti nykyistä yhdenvertaisempaa. Paikka tarjotaan perheelle aktiivisesti sen sijaan, että vastuu palvelun löytämisestä ja hakemisesta jää kokonaan perheen harteille”, Huff kertoo.

Tavoitteena eheämpi polku varhaiskasvatuksesta kouluun

Ryhmäaloitteessa esitetään myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen välisen yhteistyön vahvistamista sekä 5–8-vuotiaiden eheiden koulupolkujen pilotointia.

Myös tätä työtä Helsinki on lähdössä edistämään.

”Lapsen näkökulmasta päiväkoti, eskari ja koulu eivät ole kolme erillistä maailmaa. Ne ovat yksi koulutuspolku. Siksi myös meidän palvelujemme pitäisi toimia nykyistä enemmän yhdessä”, Pulkkinen sanoo.

Suomalaisten oppimistulosten heikkeneminen tekee koulutuspolun alun vahvistamisesta erityisen ajankohtaista. PISA mittaa 15-vuotiaiden osaamista, mutta heidän oppimisensa edellytykset ovat rakentuneet jo paljon aiemmin.

”Emme voi ratkaista PISA-tuloksia yhdellä varhaiskasvatuspäätöksellä. Mutta jos haluamme vahvistaa lasten perustaitoja ja ehkäistä oppimiseroja, meidän pitää katsoa koko koulutuspolkua – myös niitä vuosia ennen koulun alkua. Hyvä koulutuspolku alkaa ennen ensimmäistä koulupäivää”, Huff sanoo.