Ainakin 18 000 lasta kohtaa seksuaalista häirintää verkossa joka viikko – DNA ja Suojellaan Lapsia ry tekevät ilmiön näkyväksi Helsingin Kansalaistorilla

Jyväskylän yliopiston vuonna 2026 tekemän WHO-Koululaistutkimuksen alustavien tulosten mukaan lähes joka kymmenes 11-, 13- ja 15-vuotias lapsi Suomessa kohtaa seksuaalista häirintää sosiaalisessa mediassa viikoittain. * Tilastokeskuksen tuoreimpien väestölukujen perusteella tämä tarkoittaa lähes 18 000 lasta pelkästään näissä kolmessa ikäluokassa. Myös tätä nuoremmat lapset kohtaavat tutkimusten mukaan seksuaalista häirintää verkossa, joten todellinen määrä on todennäköisesti suurempi. 

DNA:n Helsingin Kansalaistorille viikon ajaksi pystyttämän installaation tarkoituksena on tehdä näkyväksi ilmiö, joka jää usein lasten älylaitteiden näytöille, yksityisviesteihin ja tilastoihin. Suojellaan Lapsia ry:n mukaan merkittävä osa verkossa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä ei tule aikuisten tietoon, jolloin lapset joutuvat käsittelemään kokemuksiaan yksin. Euroopan neuvoston tilastojen mukaan 33 prosenttia seksuaaliväkivallan uhriksi joutuneista lapsista ei koskaan kerro kokemastaan kenellekään aikuiselle.  

Installaatiossa hyödynnetään satoja munakoisosymboleita, jotka tunnetaan digitaalisessa viestinnässä yleisesti seksuaalissävytteisenä viittauksena. Ne symboloivat seksuaalisväritteisiä viestejä, ehdotuksia ja yhteydenottoja, joita lapset kohtaavat verkossa. Samalla installaatio muistuttaa kuvakaappauksesta yksinkertaisena mutta tärkeänä digiturvataitona.  

"Moni aikuinen ajattelee älypuhelinta ennen kaikkea laitteena, mutta lapselle sen kautta avautuu kokonainen sosiaalinen maailma. Suojellaan Lapsia ry:n työn perusteella tiedämme, että siellä tulee vastaan myös tilanteita, joita lapsen ei pitäisi joutua kohtaamaan tai käsittelemään etenkään yksin. Lasten turvallisuus verkossa vaatii yhtä paljon aikuisten läsnäoloa ja tukea kuin fyysisissäkin ympäristöissä. Siksi haluamme yhdessä tehdä kuvakaappauksesta perhetaidon, jonka jokainen lapsi osaa ja jokainen aikuinen tunnistaa”, sanoo DNA:n vastuullisuuskumppanuuksista vastaava Elina Falzon. 

Yksi kuvakaappaus voi auttaa lasta kertomaan tapahtuneesta 

Installaation yhteydessä korostetaan kuvakaappauksen merkitystä tilanteiden dokumentoinnissa, avun pyytämisessä ja tarvittaessa asian eteenpäin viemisessä viranomaisille. 

"Seksuaalinen häirintä tapahtuu verkossa usein tilanteissa, joita aikuiset eivät näe. Lapsen voi olla vaikea kertoa kokemastaan omin sanoin, mutta kuvakaappaus auttaa näyttämään tapahtuneen. Se voi madaltaa kynnystä pyytää apua ja varmistaa, ettei lapsi jää kokemuksensa kanssa yksin. Siksi jokaisen lapsen on tärkeää osata ottaa kuvakaappaus omalla laitteellaan", sanoo Suojellaan Lapsia ry:n erityisasiantuntija Katariina Leivo. 

Kuvakaappaussääntö yhdessä haltuun 

DNA:n Koululaistutkimuksen mukaan kuvakaappaus on yksi vähiten sovituista puhelimen käyttöön liittyvistä pelisäännöistä. Henkilökohtaisen puhelimen omistavien 5–16-vuotiaiden lasten vanhemmista vain 31 prosenttia kertoo sopineensa lapsensa kanssa siitä, että verkossa vastaan tulevista oudoista tilanteista otetaan kuvakaappaus ja näytetään se turvalliselle aikuiselle. ** Siksi DNA ja Suojellaan Lapsia ry kannustavat vanhempia ja muita turvallisia aikuisia keskustelemaan lasten kanssa etukäteen siitä, miten häirintätilanteissa toimitaan ja kenelle niistä kerrotaan. Kuvakaappauksen ottamista kannattaa harjoitella jo ennen lapsen ensimmäisen älylaitteen hankkimista. Kun lapsi kertoo verkossa kohtaamastaan huolestuttavasta tilanteesta, häntä kannattaa kiittää siitä, että hän tuli kertomaan asiasta. Myönteinen vastaanotto vahvistaa luottamusta ja madaltaa kynnystä kertoa myös tulevista huolestuttavista tilanteista. 

Suojellaan Lapsia ry:n kuvakaappaussääntö: 

1. Kerro lapselle, että digitaalisissa ympäristöissä voi tulla vastaan outoja, hämmentäviä ja pelottaviakin asioita. Mahdollisuus avoimeen keskusteluun suojaa lasta. 

2. Ohjeista lasta ottamaan kuvakaappaus hämmentävissä tilanteissa ja näyttämään se turvallisille aikuisille, niin monelle kunnes hän saa apua tilanteeseen. (Kuvakaappausta ei tule koskaan lähettää!) 

3. Harjoitelkaa kuvakaappauksen ottamista yhdessä aina kivoista ja mieluisista asioista ensin. 

Lisää ohjeistusta aikuisille siitä, miten toimia kuvakaappaustilanteissa: www.dna.fi/kuvakaappaus 

*Jyväskylän yliopiston totuttama WHO-Koululaistutkimus, HBSC Finland, on osa WHO:n Euroopan toimiston kanssa yhteistyössä toteutettavaa kansainvälistä tutkimusta, jonka anonyymejä kyselyitä täyttävät sadattuhannet 11-, 13- ja 15-vuotiaat lapset ja nuoret Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Tutkimus tehdään noin 50 eri maassa 4 vuoden välein. Tutkimuksen otos Suomessa on kansallisesti edustava. Sosiaalisen median uhkatilanteita kysyttiin ensi kerran vuoden 2022 tutkimuksessa. Tässä yhteydessä siteeratut tulokset ovat alustavia tuloksia vuoden 2026 kyselystä. Viimeisin julkaistu WHO-koululaistutkimus Suomen osalta: Lahti et al., 2024, https://link.springer.com/article/10.1186/s13034-024-00754-8. 

** DNA:n koululaistutkimus selvittää kouluikäisten lasten ja nuorten puhelimen käyttöön ja hankintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimus on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2026 tutkimuspaneeli vaihdettiin ja kohderyhmän määrittelyä tarkennettiin, joten tulosten vertailua aikaisempaan voidaan tehdä vain soveltuvin osin. Vuonna 2026 tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Norstatin verkkopaneelissa 17.–24.2.2026. Tutkimukseen vastasi yli 2000 (n=2102) 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa. Vastaajamäärä on aikaisempaa suurempi.

 

Median käyttöön tarkoitetut kuvat ja videot ovat ladattavissa täältä.

Lisätietoja medialle

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Elina Falzon, vastuullisuuskumppanuuksista vastaava, DNA, elina.falzon@dna.fi, puh. 0440447116 

Katariina Leivo, erityisasiantuntija, Suojellaan Lapsia ry, katariina.leivo@suojellaanlapsia.fi, puh. 040 081 8030