Neuvola ohjaa perheitä varhaiskasvatukseen Helsingissä

Helsingissä on alkanut toukokuussa kokeilu, jossa neuvolan terveydenhoitajat kertovat perheille varhaiskasvatuksen hyödyistä lapselle ja varhaiskasvatuksen eri muodoista. Tavoitteena on tukea vieraskielisten lasten suomen kielen oppimista ja kotimaisille kielille altistumista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Neuvolassa kohdataan perheitä, joten se on hyvä paikka ohjata varhaiskasvatuksen palveluihin. Palveluohjausta tehdään perhekohtaisesti, yksikön päällikkö Emmi Hellsten kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta kertoo.

Neuvolan työntekijä kartoittaa perheen tilannetta ja kertoo perheelle varhaiskasvatuksen eri vaihtoehdoista. Niitä ovat Helsingissä päiväkodit, perhepäivähoito sekä avoin varhaiskasvatus leikkipuistossa tai perhetalossa. Keskustelun jälkeen terveydenhoitaja ottaa yhteyttä päiväkotiin hakeutumisen osalta palveluohjaajaan ja leikkipuiston osalta johtavaan leikkipuisto-ohjaajaan, minkä jälkeen perheeseen ollaan yhteydessä.

– Varhaiskasvatuksesta keskustellaan neuvolakäynneillä osana lapsen kehityksen ja oppimisen tukemista sekä perheen hyvinvointia. Neuvolan tehtävänä on tarjota tietoa eri vaihtoehdoista, jotta perheet voivat tehdä omiin tarpeisiinsa sopivia valintoja, kertoo osastonhoitaja Anni Nevalainen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta.

Varhaiskasvatuksessa opitaan kieli ja arjen rytmi

Kokeilu on käynnissä Malminkartanon neuvolassa, jossa käyvät Malminkartanossa ja Kannelmäessä asuvat lapsiperheet. Ohjaus varhaiskasvatukseen koskee kaikkia kaksivuotiaita ja sitä vanhempia lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi ja jotka eivät tällä hetkellä käytä varhaiskasvatuspalveluita.

– Tavoitteenamme on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Näillä alueilla osallistumisaste on matalampi kuin Helsingissä keskimäärin ja vieraskielisillä lapsilla se on matalampi kuin suomen- tai ruotsinkielisillä lapsilla, Hellsten sanoo.

Lapsi pääsee varhaiskasvatuksessa tutustumaan alueen muihin lapsiin, hän pääsee vertaisryhmään mukaan ja saa kavereita. Samalla lapsen suomen tai ruotsin taito kehittyy ja hän oppii kaveritaitoja, joita tarvitaan esiopetuksessa ja koulussa. Varhaiskasvatus onkin oppimisen näkökulmasta tärkeä osa opinpolkua.

– Varhaiskasvatukseen osallistuminen ennustaa tutkimusten mukaan lapsen parempaa koulumenestystä myöhemmin. Varhaiskasvatuksessa opitaan myös arjen rytmi, ja perheet tottuvat toimimaan aikataulujen mukaan, Hellsten toteaa.

Joskus perheellä voi olla huoli siitä, että lapsen oman äidinkielen taidot heikkenisivät tai katoaisivat päiväkodissa. Varhaiskasvatuksessa kuitenkin tuetaan myös oman äidinkielen oppimista ja kehittymistä.

Kaikki eivät tunne leikkipuistojen toimintaa

Neuvolat saavat käyttöönsä esitteen, jossa on yksinkertaisesti avattu se, mistä missäkin varhaiskasvatuksen muodossa on kyse ja miten ne eroavat toisistaan. Esimerkiksi leikkipuistojen avoin varhaiskasvatus ei ole kaikille tuttu asia, vaan leikkipuistoja saatetaan luulla päiväkodeiksi, joihin tarvitaan asiakkuus.

– Avoimen varhaiskasvatuksen konseptia ei välttämättä muissa maissa edes ole. Haluamme edistää Helsingin leikkipuistotoiminnan tunnettavuutta. Moni perhe ei ole saanut tietoa, että niihin voi kuka tahansa tulla pienen lapsen kanssa leikkimään ja viettämään aikaa.

Pikkulapsiperheiden toiminta esimerkiksi laulu- ja lorutuokioineen, joita leikkipuistoissa järjestetään, on kaikille avointa ja maksutonta. Osassa leikkipuistoja järjestetään myös maksutonta kerhotoimintaa 2–4-vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille. Tähän toimintaan haetaan erikseen.

Kannelmäessä järjestetään lokakuussa huoltajille myös monikielinen tilaisuus, jossa kerrotaan varhaiskasvatuksen aloittamisesta päiväkodissa tai leikkipuistossa.

Perhe päättää itse

Neuvolasta varhaiskasvatukseen -kokeilu jatkuu Malminkartano-Kannelmäessä vuoden 2026 loppuun asti. Sen jälkeen pilottia arvioidaan ja toimintaa voidaan mahdollisesti laajentaa myös muille alueille Helsingissä.

– Toivotamme kaikki perheet tervetulleiksi varhaiskasvatukseen, ja tällä yhteistyöllä haluamme lisätä tietoa varhaiskasvatuksen hyödyistä lapselle. Varhaiskasvatuksessa lapsi oppii kieltä ja saa leikkikavereita. Tarkoitus ei ole viestiä sitä, että erityisesti vieraskielisten pitäisi osallistua. Tieto varhaiskasvatuksen monista hyödyistä ei vain välttämättä ole saavuttanut kaikkia. Jokainen perhe tekee lopulta päätöksen osallistumisesta itse, Hellsten korostaa.

Lisätiedot, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala:

Miia Kemppi
Varhaiskasvatusjohtaja
miia.kemppi@hel.fi
Puh. 09 310 43368

Emmi Hellsten
Varhaiskasvatuksen asiantuntijayksikön päällikkö
emmi.hellsten@hel.fi
Puh. 09 310 25605

Yhteyshenkilö:
Nina Dale
Viestintäasiantuntija
nina.dale@hel.fi
Puh. 09 310 23875

Lisätiedot, sosiaali-, terveys ja pelastustoimiala:

Terhi Pippuri
Perhepalvelujen johtaja
terhi.pippuri@hel.fi
Puh. 09 310 70863

Monica Lindberg
Äitiys- ja lastenneuvolan päällikkö
monica.lindberg@hel.fi
Puh. 09 310 58352

Yhteyshenkilö:
Nina Puisto
Viestintäasiantuntija
nina.puisto@hel.fi
Puh. 09 310 47895

Tiedote julkaistaan myöhemmin myös englanniksi osoitteessa hel.fi.