SDP:n Eveliina Heinäluoma ja Paula Werning: Esteettisten hoitojen ongelmat tiedetty jo vuosia – miksi toimia vasta nyt?

Hiljattain tapahtuneen traagisen kuolemantapauksen vuoksi, myös pistoshoitojen markkinoiden kaoottinen tilanne on noussut julkiseen keskusteluun Suomessa. Tapahtunut muistuttaa vakavalla tavalla siitä, miksi alan sääntelyä ja valvontaa tarvitaan.

– Huolemme ei ole uusi. Nostimme esteettisten pistoshoitojen puutteellisen sääntelyn esiin jo vuonna 2024 ja kysyimme hallitukselta, millä aikataululla potilasturvallisuutta ja kuluttajansuojaa aiotaan parantaa. Hallitus vastasi tuolloin, että asiaa tarkastellaan ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksessa ja että esitys olisi tulossa keväällä 2026. Nyt ollaan syksyssä 2026. Aikaa toimia on ollut, mutta vaadittiin traaginen tapahtuma keskustelun herättämiseksi, kansanedustaja Heinäluoma sanoo.

– Nyt tarvitaan vastuuministeri Rydmanilta puheiden sijaan tekoja. Hallitus tiesi ongelmasta jo vuonna 2024 ja lupasi uudistaa sääntelyä. Jos potilasturvallisuutta halutaan oikeasti parantaa, asian kanssa ei voida enää odotella. Nyt pitää toimia, Werning linjaa.

Heinäluoman ja Werningin mukaan valvonnan pitää ulottua koko toimintaan: hoitoja antavien henkilöiden osaamiseen, käytettäviin tuotteisiin ja laitteisiin sekä toiminnan asianmukaisuuteen.

– Potilaan pitää voida luottaa siihen, että hoitoa antaa tehtävään koulutettu ja pätevä ammattilainen, että käytettävät tuotteet ovat turvallisia ja että laitteet ovat asianmukaisessa kunnossa ja huollettuja. Näiden asioiden ei pitäisi jäädä koskaan asiakkaan oman arvioinnin varaan, Heinäluoma painottaa.

– Jos ihmiselle tehdään lääketieteellistä osaamista vaativa toimenpide, pitää myös osaamisen ja vastuun olla sen mukaisia. Potilasturvallisuudessa ei saa olla harmaata aluetta, Werning alleviivaa.

– On itsestään selvää, ettei yleislääkäri ryhdy tekemään sydänkirurgiaa tai aivokirurgiaa ilman siihen vaadittavaa erikoisosaamista. Saman periaatteen pitäisi olla selvä myös esteettisessä kirurgiassa. Potilaan kannalta ei voi olla riittävää, että joku on lääkäri, jos hänellä ei ole juuri kyseisen toimenpiteen edellyttämää erikoisosaamista, Heinäluoma korostaa.

Edustajat peräänkuuluttavat myös valvonnan jatkuvuutta. Jos toiminta todetaan vakavasti puutteelliseksi, samoilla toimijoilla ei pitäisi olla mahdollisuutta jatkaa käytännössä samaa toimintaa vain uuden yrityksen nimellä.

– Valvonnan uskottavuus katoaa, jos klinikka suljetaan puutteiden vuoksi, mutta samat toimijat voivat hetken päästä jatkaa käytännössä samaa toimintaa uuden yrityksen nimissä. Jos toiminnassa on vakavia puutteita valvonnan pitää pystyä puuttumaan siihen, kuka toimintaa tosiasiassa harjoittaa ja määrätä toimintakielto. Potilasturvallisuus on aivan liian tärkeä asia siihen, että toimijat voivat vain vaihtaa yrityksen nimeä ja jatkaa entiseen tapaan, Werning päättää.