Voiko digitalisaatio parantaa mielenterveyttä? DIGIMENT-hankkeelle kuuden miljoonan euron rahoitus
11.9.2026 09:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat nopeasti tapoja, joilla ihmiset oppivat, käyttävät palveluita ja hakevat apua. Tampereen yliopiston johtamassa DIGIMENT-tutkimuskonsortiossa selvitetään, miten digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää mielenterveyden edistämisessä, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon kehittämisessä.

– Digitalisaatio vaikuttaa mielenterveyteemme. Oleellinen kysymys on, pystymmekö ohjaamaan tätä kehitystä niin, että vaikutus on parempaan suuntaan, sanoo psykiatrian professori Samuli Saarni Tampereen yliopistosta.
Tähän kysymykseen Saarnin johtama Digital Technologies for Mental Health Improvement eli DIGIMENT-konsortio pyrkii löytämään vastauksen. Tutkimuksessa digitalisaatiota tarkastellaan sekä mielenterveyteen vaikuttavana ympäristönä että välineenä, jonka avulla mielenterveyttä voidaan edistää väestötasolla.
DIGIMENT hyödyntää Suomessa jo laajassa käytössä olevia tutkimus- ja palveluinfrastruktuureja. Näihin kuuluvat kouluissa käytettävä ViLLE-oppimisympäristö, kansallinen Terapianavigaattori, Mielenterveystalo.fi:n nettiterapiat sekä biopankit, kansalliset rekisteriaineistot ja kliiniset aivokuvantamisaineistot.
– Selvitämme esimerkiksi sitä, voidaanko digitaalisiin oppimisympäristöihin integroiduilla keinoilla vahvistaa nuorten mielenterveyttä ja resilienssiä. Tutkimme myös, miten digitaalista arviointia voidaan hyödyntää hoidon paremmassa kohdentamisessa ja miten nettiterapioita voidaan kehittää vaikuttavammiksi, yksilöllisemmiksi ja adaptiivisemmiksi, Saarni kertoo.
Saarnin mukaan Suomen erityinen vahvuus onkin, että tutkimusta voidaan tehdä järjestelmissä, jotka ovat jo laajassa käytössä. Näin tutkimustieto voidaan kytkeä suoraan palvelujen ja digitaalisten ympäristöjen kehittämiseen.
– Tämän vahvuuden mukana tulee myös keskeinen kysymys siitä, miten nopeasti muuttuvia digitaalisia järjestelmiä voidaan tutkia ja kehittää jatkuvasti ilman, että tingitään tutkimusnäytön luotettavuudesta tai turvallisuudesta. Siksi DIGIMENTissä kehitetään muun muassa kausaalipäättelyn, jatkuvan kokeellisen tutkimuksen ja hoidon optimoinnin menetelmiä, Saarni sanoo.
Toivottu lopputulos on, että yksittäisistä digitaalisista palveluista siirrytään kohti jatkuvasti oppivia mielenterveysjärjestelmiä, joissa tutkimustieto, palveluissa syntyvä tieto, kokeilut ja palvelujen kehittäminen kytkeytyvät toisiinsa.
Neljä organisaatiota ja laaja monitieteinen konsortio
DIGIMENT yhdistää psykiatrian, psykologian, kasvatustieteen, neurotieteen, tilastotieteen, tekoälytutkimuksen ja sääntelytutkimuksen. Konsortiossa ovat mukana Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto ja HUS.
Konsortiota johtavan Samuli Saarnin lisäksi tutkimuskokonaisuuksista vastaavat Katarina Alanko, Noora Scheinin, Tom Rosenström ja Jan-Henry Stenberg. Sääntelyyn ja turvalliseen tekoälyyn liittyvää tutkimusta johtaa Alpo Värri ja hankkeen yhteiskunnallista vuorovaikutusta johtaa Jaakko Tammilehto.
Kuusivuotinen hanke alkaa 1.10.2026 ja sen kokonaisrahoitus on noin kuusi miljoonaa euroa. Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. DIGIMENT kuuluu Strategisen tutkimuksen neuvoston Mielen kansanterveys (MIND) -ohjelmaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli SaarniProfessori
Puh:040 574 6119samuli.saarni@tuni.fiKuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Mobiilipeli aktivoi kaupunkilaiset suojelemaan uhanalaista perhosta Tampereella8.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen Nekalassa toteutettu INNATURE-luontopeli on päättynyt. Kesän aikana kaupunkilaiset etsivät ja kuvasivat Crowdsorsa-mobiilipelin avulla metsäapilaa, joka on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin ravintokasvi. Pelaajat tekivät alueelta yhteensä noin 85 havaintoa apilan kasvupaikoista. He osallistuivat peliin vapaaehtoisesti ilman rahallista palkkiota.
Tutkimus: Naisvihamieliset verkkoyhteisöt vaikuttavat tarinoiden avulla7.9.2026 11:10:04 EEST | Tiedote
Naisvihamielinen miesten verkosto eli manosfääri pyrkii vaikuttamaan käsityksiin sukupuolesta, tasa-arvosta ja yhteiskunnasta taitavasti rakennettujen verkkotarinoiden avulla. Tampereen yliopistossa tarkastettava Matias Nurmisen väitöstutkimus osoittaa, että tunteisiin vetoavat ja verkossa tehokkaasti leviävät kertomukset vahvistavat yhteisöjen ryhmäidentiteettiä sekä voivat normalisoida antifeministisiä ja naisvihamielisiä asenteita.
Kiertotalous voi jäädä viherpesuksi rakentamisessa – väitöstutkimus paljastaa sääntelyn pullonkaulat3.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Rakennetun ympäristön kiertotalouden tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta nykyinen sääntely ja paikalliset toimintamallit eivät tue riittävästi innovaatioita. Tuomo Joensuun väitöstutkimus Tampereen yliopistosta osoittaa, että kiertotalouteen siirtyminen vaatii merkittäviä uudistuksia rakentamisen ohjauksessa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja kaupunkikehityksen käytännöissä.
Työkoneen kuljettajasta valvojaksi – MIXER-hanke kehittää ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta1.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät yhdessä tutkimus- ja yrityskumppaneiden kanssa, miten liikkuvat työkoneet ja niiden kuljettajat työskentelevät yhdessä lähitulevaisuudessa. Työkoneiden nopea automaatiokehitys edellyttää uudenlaisia ratkaisuja ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen.
Uutuusteos syventää ymmärrystä huono-osaisuudesta ja hyvinvoinnin edellytyksistä Suomessa31.8.2026 13:25:48 EEST | Tiedote
Tuore kokoomateos Huono-osaisin Suomi osoittaa, että vaikka Suomi on edelleen yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja yhteiskunta mahdollisti huono-osaisille koronapandemian aikana suhteellisen hyvän selviytymisen, erot koko väestöön suhteutettuina ovat säilyneet ja osin kasvaneetkin viime vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

