Kokoomuksen Risikko ärähtää Razmyarin viha-puheista: ”Nyt meni liian pitkälle”

– Nyt meni liian pitkälle. Olen ollut koko aikuisikäni mukana järjestötoiminnassa ja olen edelleen. Tiedän, miten korvaamatonta työtä järjestöissä tehdään ihmisten auttamiseksi, yksinäisyyden vähentämiseksi, vertaistuen tarjoamiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Siksi pidän erittäin alhaisena väitettä, että minä tai muut hallituspuolueiden ihmiset vihaisimme järjestöjä, Risikko sanoo.

Risikon mukaan vaikeassa taloustilanteessa myös järjestörahoitusta on ollut pakko tarkastella kriittisesti ja suunnata julkiset varat sinne, missä niillä saadaan eniten aikaan.

– Veronmaksajien rahaa pitää käyttää siellä, missä sillä saadaan ihmisille eniten hyvää aikaan. Järjestöjen tärkeä työ ei katoa sillä, että niiden toimintaa arvioidaan, päällekkäisyyksiä karsitaan ja vaikuttavuutta parannetaan. Juuri niin turvataan se, että tärkeimmälle työlle riittää voimavaroja myös tulevaisuudessa. Tämä ei ole vihaa vaan vastuunkantoa, Risikko sanoo.

Risikon mukaan sanalla ”viha” on vakava merkitys, eikä sitä pidä käyttää poliittisena lyömäaseena.

– Poliitikoilla on vastuu siitä, millaista puhetta yhteiskuntaan kylvämme. Eri mieltä saa olla, ja päätöksiä saa arvostella rajustikin. Mutta jos poliittisen vastustajan motiiviksi aletaan keksiä vihaa, ollaan yrittämässä rajaa, josta on kivinen tie palata takaisin, Risikko ärähtää.

Risikon mukaan tällaisella logiikalla lähes jokainen poliittinen päätös voitaisiin kääntää vihaksi erilaisia ihmisryhmiä kohtaan. 

– Jos leikkaus tai veronkiristys tarkoittaa vihaa, katoaa politiikasta mittasuhteet ja järki. Pitäisikö minun siis väittää, että SDP vihaa järjestöjä, autoa tarvitsevia suomalaisia, maanviljelijöitä ja yrittäjiä, kun ovat valmiita leikkaamaan heiltä tai korottamaan heidän verotustaan? Ei tietenkään pidä. Se olisi yhtä vastuutonta, Risikko sanoo.

– Vakavasti velkaantunut julkinen talous on pakottanut tekemään myös kipeitä päätöksiä, eikä kukaan niitä huvikseen tee. Niistä keskustellaan asioina ja perustellaan omat ratkaisut. Mutta ihmisiä ei pidä leimata vihaajiksi siksi, että he tekevät toisenlaisia valintoja kuin itse tekisi, Risikko sano.

Risikon mukaan poliittisen keskustelun rimaa ei pidä tietoisesti laskea.

– Tässä maassa on aivan tarpeeksi vastakkainasettelua ilman, että kansanedustajat alkavat syyttää toisiaan vihasta. Sanansa saa valita itse, mutta niistä pitää myös kantaa vastuu, Risikko sanoo.