USA:n keskuspankin Fedin 16.9.2026 korkokokouksen ennakko – tiukkaa kädenvääntöä talouslukujen valossa

Fed arvioi ohjauskorkoaan tämän viikon keskiviikkona. Koronnoston todennäköisyys on hyvin jakautunut ja keskuspankki joutuu tekemään päätöksen eri tekijöiden ristivedossa.

”Fedin uusi pääjohtaja Kevin Warsh ei ole profiloitunut eteenpäin katsovan ohjeistuksen ja koronnoston kannattajana, minkä vuoksi elokuussa Jackson Holen keskuspankkisymposiumissan hänen selväsanainen ja tiukan haukkamainen puheenvuoronsa jopa yllätti. Puheet voi kuitenkin tulkita myös markkinoiden rauhoitteluna”, S-Pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä sanoo.

Puheessaan Warsh antoi ymmärtää, että inflaatio on keskuspankin pääasiallinen haaste ja että inflaatiota torjutaan ohjauskorkoja nostamalla, kuten aiempien pääjohtajien aikana. Hän viittasi puheessaan PCE-inflaation lukemien olevan selvät ja puoltavan koronnostoa. PCE-inflaation taso ylittää tällä hetkellä merkittävästi perinteisen kuluttajahintadatan tason, mutta tuoreimmat PCE-luvut ovat heinäkuulta. Elokuun kokonaiskuluttajahintainflaatio saavutti odotetusti 3,4 prosentin tason ja ydininflaatio 2,4 prosenttia.

Keskuspankin kaksoismandaatin vuoksi sen tulee hintavakauden ylläpidon lisäksi tavoitella täystyöllisyyttä. Matalan työttömyyden nähdään perinteisesti merkitsevän talouden aktiviteetin olevan vilkasta, mikä voi osaltaan aiheuttaa inflaatio- ja koronnostopaineita. Korkea työttömyys puolestaan vaatii matalampia korkoja elvyttääkseen talouden aktiviteettia. Yhdysvaltojen elokuun työllisyysluvut osoittivat vahvuutta, mikä voisi osaltaan puoltaa koronnoston tarvetta.

Fedin korkopolitiikka on yksi maailman tärkeimmistä markkinoiden ajureista, koska Yhdysvaltain korkotaso vaikuttaa sekä dollarin hintaan että globaalin rahoituksen kustannuksiin. Geopoliittisen levottomuuden keskellä elvyttävä korkopolitiikka muodostaa yhä tärkeämmän ajurin osake- ja korkomarkkinoille.

Keskuspankki odottanee kuitenkin selvempää dataa

Vaikka inflaation taso ja työllisyysaste puhuvat selvästi koronnoston puolesta, on myös tekijöitä, jotka perustelevat nykyistä korkotasoa. Moni keskuspankin johtokunnan jäsen on viestinyt halukkuudestaan odottaa selvempää dataa. Toistaiseksi kokonaisinflaatio on ollut haaste, mutta energia- ja ruokakomponenteista puhdistetuissa luvuissa taso on merkittävästi matalampi.

”Tästä voi vetää johtopäätöksen, että sodan myötä noussut energian hinta on tärkein tekijä inflaation nousussa. Vaikka kapeita sektoreita, joissa inflaatiopaine on ollut kasvussa, toki löytyy, mutta laajempia kerrannaisvaikutuksia taloudessa ei vielä ole havaittavissa”, Wennonen-Kärnä analysoi.

Palveluinflaation yksi tärkeimpiä tekijöitä on palkkakehitys. Nykyistä korkotasoa puoltaa myös se, että elokuiset keskituntipalkkatiedot eivät herättäneet huolestusta. Palkkojen nousu on vuositasolla ollut 3,1 prosenttia, mikä ei ole poikkeuksellisen korkea taso. Keskituntipalkkojen trendi on ollut laskeva vuodesta 2022 lähtien.

Tavarainflaatiota puolestaan hillitsee kauppatullien vähittäinen poistuminen vuosivertailusta. Yhä pienemmässä osuudessa tavarakategorioista, inflaation koetaan enää olevan liiallinen.

Välivaalit hillitsevät koronnostoaikeita

Yhdysvalloissa koronnoston todennäköisyyteen vaikuttaa myös lähestyvät kongressivaalit. Historiallisesti tarkasteltuna keskuspankki on harvoin muuttanut korkopolitiikkaansa lähellä merkittäviä poliittisia tapahtumia. Tällä keskuspankki haluaa varmistaa, ettei se toimillaan vaikuta vaalien lopputulokseen.

”On selvää, että keskuspankki haluaa nähdä inflaation laskevan 2 prosentin tavoitteeseensa. Mikäli inflaation kehitys ei miellytä keskuspankkia syksyn mittaan, riskit koronnostoille korostuvat loppuvuonna. Mutta lokakuun kokouksessa tuskin nähdään muutoksia korkopolitiikassa ajankohdan ollessa niin lähellä kongressin välivaaleja”, Wennonen-Kärnä muistuttaa.

”Samalla keskuspankin kärsivällisyys korkealle inflaatiolle on rajallinen. Edellisen kerran keskuspankki oli inflaatiotavoitteessaan viisi vuotta sitten”, Wennonen-Kärnä huomauttaa.

S-Pankki ennustaa seuraavan koronnoston olevan ajankohtainen joulukuussa, mikäli Iranin sodassa ei sitä ennen nähdä merkittävää käännettä parempaan. Sodan jatkuminen tarkoittanee myös jatkossa korkeampia energiahintoja.

”Syyskuun korkokokous tulee olemaan varsinainen jännitysnäytelmä. Oma arvioni on, että keskuspankki jää vielä seuraamaan tilannetta ja mahdollisten koronnostojen aika koittaa loppuvuodesta”, Wennonen-Kärnä päättää.