Sota voi jättää sotilaaseen moraalisen vaurion myös sankarillisista teoista
15.9.2026 09:30:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Moraalinen vaurio on yleinen ilmiö sotaveteraanien keskuudessa. Laura Puumala osoittaa väitöstutkimuksessaan, että moraalinen vaurio voi olla seuraus myös moraalisesti oikeista tai ihailtavista teoista.

Moraalinen vaurio tarkoittaa syvän moraalisen konfliktin ja epätoivon kokemusta, joka syntyy vakavaksi moraaliseksi rikkomukseksi mielletyn teon seurauksena.
– Monet modernin sodan taistelutilanteisiin liittyvät teot ja tapahtumat, erityisesti viattomien tappaminen tai kuolemaan jättäminen, sisältävät perustavanlaatuisen moraalisen rikkomuksen silloinkin, kun teko voi poikkeuksellisesti olla moraalisesti sallittu, toteaa väitöskirjatutkija Laura Puumala.
Hän tutki Turun yliopistoon tekemässään filosofian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa moraalisesti oikeutettujen, moraalisesti vaadittujen ja moraalin vaatimukset ylittävien tekojen luonnetta traagisia valintoja sisältävissä tilanteissa, erityisesti modernin sodan kontekstissa.
– Tutkimusten mukaan moraalinen vaurio on yleinen ilmiö taistelua todistaneiden veteraanien keskuudessa. Sotilaat ovat raportoineet, että heille on aiheutunut moraalinen vaurio ja siitä johtuvaa katumusta myös moraalisesti sallittujen, vaadittujen tai jopa sankarillisten tekojen seurauksena, Puumala kertoo.
Väitöstutkimuksessaan Puumala avaa, miten moraalinen vaurio voi äärimmäisissä tilanteissa aiheutua myös moraalisesti oikeista ja ihailtavista teoista. Moraalisen vaurion vähättely tai ohittaminen puolestaan riistää kokijalta mahdollisuuden vastuunkantoon ja katumukseen, joiden on havaittu parhaiten lievittävän vaurion kokemusta.
– Tutkimukseni paljastaa, että moraalisesti oikeatkin teot voivat olla moraalisesti vaurioittavia, kun ne tapahtuvat traagisen valinnan seurauksena. Traagisessa valinnassa jokaiseen vaihtoehtoon sisältyy väistämätön moraalinen paha, kuten erittäin vakavan haitan, esimerkiksi kuoleman, aiheuttaminen tai salliminen, Puumala sanoo.
Moraalinen vaurio voi johtaa vakavaan itsetuhoisuuteen
Puumalan mukaan traagisissa valinnoissa vedotaan sodan kontekstissa pienimmän pahan oikeutukseen, joka sallii vakavan haitan tuottamisen vielä pahemman haitan välttämiseksi. Tällöin oikeutusta ei voida tulkita valinnaiseksi, vaan vähiten paha vaihtoehto on ainoa moraalisesti hyväksyttävä teko.
– Jos vähiten pahan teon suorittaminen vaatii kohtuutonta uhrausta toimijalta itseltään, sen tekeminen voi olla moraalin vaatimukset ylittävää, sankarillista, eli supererogatorista toimintaa. Selitän traagisen sankaruuden mahdollisuuden supererogatorisena valintana, jossa haitan vähentämiseen liittyville moraalisille syille annetaan erityinen painoarvo – silloinkin kun sitä ei todellisuudessa voida edellyttää edes ammattisotilailta.
Puumalan väitöstutkimus lisää moraalitragedioiden moraalifilosofista ymmärrystä tavalla, joka voi edesauttaa moraalista vauriota koskevan tutkimuksen, teorian ja hoidon kehittämisessä.
– Moraalinen vaurio on ymmärrettävä ja moraalipsykologisesti terve, joskin tuskallinen, reaktio moraalisesti vääriin ja moitittaviin tekoihin. Se aiheuttaa syvää syyllisyyttä, katumusta, häpeää ja arvottomuuden tunnetta, jotka voivat johtaa itsestä ja maailmasta vieraantumiseen, päihteiden väärinkäyttöön ja vakavaan itsetuhoisuuteen, Puumala kertoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. syyskuuta
VTM, KM Laura Puumala esittää väitöskirjansa ”Moral Permissions, Requirements, and Supererogation in Moral Tragedy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.9.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Mauno Koivisto -sali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Marcus Hedahl (Yhdysvaltain merivoimien korkeakoulu, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Valtteri Arstila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on filosofia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura PuumalaväitöskirjatutkijaTurun yliopisto
lamakou@utu.fiKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Muinais-DNA paljastaa keskiaikaisen muuttoliikkeen Ruotsista Suomeen15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että Lounais-Suomen rannikon ja sisämaan asukkaiden geneettinen perimä eriytyi varhaiskeskiajan jälkeen Ruotsista suuntautuneen muuttoliikkeen myötä. Samalla tulokset osoittavat, että Suomen alue oli jo viikinkiajalla tiiviisti kytkeytynyt Itämeren kansainvälisiin verkostoihin.
Merimerkit-tapahtuma tuo meriteollisuuden toimijat yhteen Raumalle ja Poriin 16.–17. syyskuuta – katse kestävään kasvuun ja uusiin yhteistyömahdollisuuksiin14.9.2026 13:26:06 EEST | Tiedote
Meriteollisuuden tulevaisuus, vastuullisuus, osaajatarpeet ja uudet yhteistyömahdollisuudet ovat keskiössä Raumalla ja Porissa 16.–17. syyskuuta järjestettävässä Merimerkit-tapahtumassa.
Mikä on riittävää huolellisuutta? Uusi tutkimus tarkastelee yritysten rikosoikeudellisen vastuun rajoja14.9.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rikoslain mukaan yhtiö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen toiminnassa ei ole noudatettu riittävää huolellisuutta. Sitä ei ole kuitenkaan määritelty, mitä huolellisuus käytännössä edellyttää. Väitöskirjatutkija Heikki Jaatinen on tarkastellut, missä yritysten rikosoikeudellisen vastuun rajat menevät.
Ksenonin hengittäminen vähentää aivojen harmaan aineen tilavuuden alenemaa sydänpysähdyksen jälkeen14.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa verrattiin kammiovärinästä elvytettyjen sydänpysähdyspotilaiden tehohoitoa hengitettävän ksenonin ja kehon lämpötilan hallinnan yhdistelmällä pelkkään lämpötilan hallintaan. Tulokset viittaavat siihen, että hengitettävä jalokaasu ksenon saattaa suojata hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta erityisesti muistitoiminnoille keskeisiä aivojen harmaan aineen alueita.
Distansarbete ökar sömnen och minskar rörelsen – upp till 45 minuter mer stillasittande11.9.2026 08:59:11 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning från Åbo universitet sover man lite mer på distansarbetsdagar, men samtidigt sitter man mer och rör sig mindre än under arbetsdagar på kontoret.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme