Kokoomuksen Vikman SDP:lle: Mitkä hallituksen maahanmuuttouudistuksista aiotte perua?

Orpon hallitus on kiristänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa useilla konkreettisilla päätöksillä. Suomen kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa yleistä asumisaikaa on pidennetty viidestä kahdeksaan vuoteen. Pysyvän oleskeluluvan saaminen edellyttää pääsääntöisesti kuuden vuoden asumisen lisäksi suomen tai ruotsin kielen taitoa ja työhistoriaa.

Työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevan on puolestaan työttömäksi jäätyään löydettävä uusi työ pääsääntöisesti kolmessa kuukaudessa ja tietyissä tilanteissa kuudessa kuukaudessa, jotta oikeus oleskella Suomessa työn perusteella säilyy. Hallitus on myös alentanut turvapaikanhakijoille maksettavaa vastaanottorahaa ja laskenut Suomen pakolaiskiintiön 500 henkilöön.

– Nämä ovat hyvin konkreettisia valintoja siitä, millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomessa tehdään. Kokoomuksen mielestä on kohtuullista, että pysyvästi Suomeen jäävältä edellytetään kotoutumista, kielen oppimista ja kiinnittymistä työelämään. Jos Suomeen tullaan työn perusteella, on yhtä lailla kohtuullista edellyttää, että peruste oleskelulle säilyy, Vikman sanoo.

SDP on vastustanut useita hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä. Puolueen omissa linjauksissa luvataan myös suoraan perua niin sanottu 3/6 kuukauden sääntö sekä hallituksen tekemät kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan kiristykset. SDP on lisäksi arvostellut vastaanottorahan leikkauksia ja vastustanut pakolaiskiintiön alentamista 500 henkilöön.

– Tässä on aika iso ristiriita SDP:n uusien puheiden kanssa. Jos puolue nyt korostaa maahanmuuttajan omaa vastuuta, kielitaitoa, työntekoa ja velvollisuuksia, miksi se haluaa perua uudistuksia, joilla juuri näitä asioita on vahvistettu, Vikman kysyy.

"SDP on vastustanut hallituksen tekemiä kiristyksiä ja jopa luvannut perua niitä."

Vikman vaatii SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanilta selkeää vastausta siihen, kuinka paljon puolue peruuttaisi näistä toimista hallitusvastuussa.

– Palauttaisiko SDP kansalaisuuden yleisen asumisaikavaatimuksen kahdeksasta vuodesta takaisin viiteen? Poistaisiko se pysyvän oleskeluluvan kielitaito- ja työhistoriavaatimuksia? Kumoaisiko se säännön, jonka mukaan työperusteisella oleskeluluvalla Suomeen tulleen on työttömäksi jäätyään löydettävä uusi työ määräajassa? Korottaisiko se turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa? Nostaisiko se pakolaiskiintiötä 500 henkilöstä, ja jos nostaisi, kuinka suureksi?

Vikmanin mukaan selkeät pelisäännöt ovat kaikkien etu. Niin suomalaisten kuin Suomeen muuttavien.

– Suomeen muuttavalla pitää olla mahdollisuus päästä töihin, oppia kieli ja rakentaa täällä hyvä elämä. Samalla suomalaisilla on oikeus odottaa, että pysyvä oleskelu ja kansalaisuus edellyttävät aitoa kiinnittymistä tähän yhteiskuntaan. Työnteon, kielen oppimisen ja yhteisten sääntöjen noudattamisen vaatiminen ei ole ketään vastaan. Se auttaa kotoutumaan ja vahvistaa koko yhteiskunnan luottamusta maahanmuuttopolitiikkaan, Vikman sanoo.

Vikmanin mukaan SDP ei voi enää tyytyä puhumaan yleisellä tasolla tiukemmasta maahanmuuttopolitiikasta.

– Nyt tarvitaan suoria vastauksia. SDP on vastustanut hallituksen tekemiä kiristyksiä ja jopa luvannut perua niitä. Jos SDP:n linja on todella muuttunut, sen pitäisi olla helppo sanoa, että nämä uudistukset jäävät voimaan. Jos ei, suomalaisilla on oikeus tietää, mitä kaikkea SDP aikoo purkaa, jos puolue olisi hallitusvastuussa, Vikman sanoo.