Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia
14.9.2026 15:53:19 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Masennus koskettaa noin 332 miljoonaa ihmistä eli 5,7 prosenttia aikuisista globaalisti, WHO arvioi (2025). Masennus on Suomessa yleisin yksittäinen syy sekä pitkiin sairauspoissaoloihin että työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Helsingin yliopiston tutkijat mittasivat 263 masennusta sairastavan ja 75 terveen verrokin aivotoimintaa.
Analyysissä erottui viisi ryhmää, joilla aivoalueiden toiminnalliset yhteydet poikkesivat toisistaan. Toiminnalliset yhteydet kuvastavat sitä, miten hyvin aivoalueet toimivat samaan aikaan heijastaen aivoalueiden välistä viestintää.
– Erityisen kiinnostavaa oli, kuinka vastakkaisia aivojen toimintamalleja saman masennusdiagnoosin sisältä löytyi. Joillakin henkilöillä aivoalueiden välinen toiminnallinen yhteys oli tavallista voimakkaampaa, toisilla taas heikompaa, sanoo johtaja Satu Palva Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksesta.
Yksi ryhmistä erottui erityisen voimakkaasta aivoalueiden yhteistoiminnasta, ja siihen liittyi henkilöiden runsaampi päihteiden käyttö. Toisessa ryhmässä, jossa aivoalueiden toiminnallinen yhteys oli heikkoa oireet painottuivat traumaperäiseen stressiin.
Löydös voi selittää, miksi aiemmat masennustutkimukset ovat päätyneet osin ristiriitaisiin tuloksiin. Sama diagnoosi voi kätkeä taakseen jopa vastakkaisia aivomuutoksia.
Tulos vahvistaa ajatusta siitä, että masennus ei biologisesti ole kaikilla samanlainen sairaus.
Aivotoimintaa rekisteröitiin millisekunnin tarkkuudella
Tutkijat mittasivat 263 masennusta sairastavan ja 75 terveen verrokin aivotoimintaa aivojen magneettikäyrällä eli MEG:llä, joka mittaa aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä heikkoja magneettikenttiä.
– Käyttämällä MEGiä pystyimme seuraamaan aivojen sähköistä toimintaa millisekuntien tarkkuudella. Näin pääsemme lähemmäksi sitä, mitä aivoissa todella tapahtuu hetkestä toiseen. Aiemmin masennuksen alatyyppejä on tutkittu menetelmillä, jotka reagoivat hitaammin, Palva toteaa.
Masennuksen viisi aivoprofiilia
Tutkijat jakoivat masennuspotilaat viiteen ryhmään sen mukaan, miten voimakkaasti ja millä taajuuksilla eri aivoalueet olivat yhteydessä toisiinsa.
Ryhmä 1. Aivoalueiden yhteys oli kohtalaisen voimakas. Oireet olivat laaja-alaisesti vaikeita: masennus, ahdistus, murehtiminen ja toimintakyvyn lasku korostuivat.
Ryhmä 2. Aivoalueiden yhteys oli heikko. Oireet olivat muihin ryhmiin verrattuna lievemmät.
Ryhmä 3. Aivoalueiden yhteys oli heikko laajalla alueella aivoja. Oireista korostui erityisesti traumaperäinen stressi.
Ryhmä 4. Aivoalueiden yhteys vaihteli: osa yhteyksistä oli heikkoja, osa voimakkaita. Oireista korostuivat masennuksen vaikeusaste, päihteiden käyttö ja heikko hyvinvointi.
Ryhmä 5. Aivoalueiden yhteys oli ryhmistä voimakkain. Oireista korostui päihteiden käyttö, kun taas traumaoireita oli vähemmän kuin muilla ryhmillä.
Kaikki viisi ryhmää erosivat myös terveistä verrokeista. Ero ei näkynyt pelkästään yhteyden voimakkuudessa vaan myös siinä, millä aivoalueilla ja millä taajuudella yhteys tapahtui.
Kohti yksilöllisempää hoitoa
– Emme ole vielä siinä pisteessä, että aivomittauksen perusteella voitaisiin valita potilaalle oikea hoito, mutta tutkimus näyttää yhden mahdollisen reitin siihen, Palva sanoo.
Pitkän aikavälin tavoitteena on yhdistää potilaan oireet siihen, miten hänen aivonsa toimivat.
Tulevaisuudessa aivotoiminnan mittaus voisi auttaa löytämään sopivan hoidon nopeammin kuin nykyinen tapa, jossa edetään enemmän kokeilun ja erehdyksen kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu PalvaJohtaja
Puh:050 448 4742satu.palva@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Älypotkupuku kuvaa vauvan liikkumistaitojen kehittymistä8.9.2026 07:50:32 EEST | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta
Eurooppalaiset teknologiajohtajat uskovat eurooppalaiseen malliin, vaikka ihailevat Piilaaksoa4.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Eurooppalaiset teknologia- ja alusta-alan johtajat pitävät kiinni eurooppalaisesta yhteiskuntamallista. He arvostavat Yhdysvaltojen innovaatiokykyä, mutta eivät jaa Piilaakson libertaaria aatetta. Näin todetaan VTM Elina Kiiski-Katajan väitöskirjassa, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme