Vaikuttavuudesta uutta suuntaa korkeakoulujen johtamiselle

4Q-verkosto rakentaa mallia uudenlaiselle tavalle johtaa korkeakoulujen yhteistyötä. Hankkeessa selvitetään, voisiko korkeakoulujohtamisen painopistettä siirtää tulevaisuudessa suoritteiden, kuten tutkintomäärien, seuraamisesta kohti toiminnan todellisia vaikutuksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

4Q-korkeakouluille kehitetään hankkeessa yhteistä vaikuttavuuden johtamisen mallia, joka voidaan integroida osaksi korkeakoulujen johtamisjärjestelmiä.

– Mallin perustana toimii 4Q-vaikuttavuuskehikko, joka yhdistää ammattikorkeakoulujen yhteiset tavoitteet, mittarit ja seurannan. Kehikon avulla voidaan tarkastella, miten korkeakoulujen toiminta vaikuttaa opiskelijoihin, työelämään ja yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä, kertoo erityisaisantuntija Liisa Björklund Diakista.

Päämääränä yhteinen ymmärrys vaikuttavuudesta

4Q-korkeakoulujen yhteisenä vaikuttavuustavoitteena on työelämän osaamispääoman merkittävä kasvattaminen kestävyyttä edistäen. Koulutuksen näkökulmasta tämä näkyy erityisesti opiskelijahyvinvoinnin vahvistamisena, korkeakoulutettujen määrän kasvuna, koulutuksellisen tasa-arvon edistämisenä sekä koulutusta vastaavan työllistymisen tukemisena.

Vaikuttavuuden johtaminen ei kuitenkaan perustu pelkästään mittareihin. 4Q-korkeakoulujen välinen vuoropuhelu on tärkeää yhteisen suunnan rakentamisessa.

– Tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys siitä, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan yhdessä edistää korkeakoulujen arjessa, kommentoi Björklund.

Yhteisen vaikuttavuustyön keskeisiin saavutuksiin kuuluu opiskelijahyvinvoinnin seurannan kehittäminen. Diakissa kehitetyn ZekkiPro-järjestelmän avulla kerätty hyvinvointikysely on jo tuottanut noin 3 000 vastausta opiskelijoilta.

– Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden taloudellinen tilanne on merkittävä hyvinvointiin vaikuttava tekijä ja että erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä voidaan tunnistaa aiempaa paremmin. Samalla on vahvistunut käsitys siitä, että hyvinvointi vaikuttaa suoraan opintojen etenemiseen ja valmistumiseen, Björklund kertoo.

Vaikuttavuusmalli tarjoaa uuden näkökulman

4Q-verkostossa on myös kehitetty tutkintokoulutusten vaikuttavuusmallia, joka tarjoaa uuden näkökulman korkeakoulujen rahoituksen arviointiin. Malli huomioi opiskelijoiden lähtötilanteen sekä koulutuksen vaikutukset työllistymiseen ja osaamisen kehittymiseen.

– Tavoitteena on tuottaa tutkimusnäyttöä, jonka avulla tulevaisuuden korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät voisivat kannustaa entistä vahvemmin vaikuttavuuteen, opiskelijahyvinvointiin ja laadukkaisiin työelämätuloksiin, Björklund sanoittaa.

Vuoteen 2028 mennessä tavoitteena on vakiinnuttaa vaikuttavuuskehikko 4Q-korkeakoulujen käyttöön, yhdistää mittarit osaksi tietojärjestelmiä sekä vahvistaa vaikuttavuusosaamista henkilöstön keskuudessa.

– Pitkän aikavälin visiona on korkeakoulukenttä, jossa päätöksenteko ja resurssien kohdentaminen perustuvat systemaattisesti kerättyyn ja analysoituun vaikuttavuustietoon, Liisa Björklund sanoo.

Mikä 4Q-hanke? 

4Q on neljän ammattikorkeakoulun (Arcada, Diak, Humak, KAMK) käynnistämä strateginen yhteistyö- ja kehittämisohjelma, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteena on yhdistää korkeakoulujen asiantuntemusta, osaamista ja resursseja sekä parantaa koulutuksen saavutettavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.