Kysely: 98 prosenttia vastaajista haluaa tukea ihmisen tekemää työtä omilla valinnoillaan

Tekoälymurros muuttaa maailmaa nopeasti. Verkkokyselyssä selvitettiin käsityksiä ihmisen ja tekoälyn tekemän työn rajoista sekä halukkuutta tunnistaa, valita ja tukea ihmisen tekemää. Kyselyyn vastasi 1 072 ihmistä syyskuun alussa.

– Puhumme paljon tehokkuudesta ja siitä, mihin kone pystyy.  Vähintään yhtä tärkeää on kysyä, millaisen roolin me haluamme itsellemme, sanoo Ihmisen tekemää -hankkeen perustaja Seppo Honkanen.

Tekijyyden raja jakaa mielipiteitä

Yhdestä asiasta kyselyn vastaajat ovat huomattavan yksimielisiä: 83 prosenttia haluaa, että tekoälyn käytöstä kerrotaan mahdollisimman avoimesti.

Avoimissa vastauksissa toistuu ajatus eräänlaisesta tekoälyn tuoteselosteesta: vastaajat pitävät tärkeänä tietää, missä ja kuinka paljon tekoälyä on käytetty.

Sen sijaan yhteistä näkemystä ei muodostu siitä, milloin lopputulosta voi pitää ihmisen tekemänä ja milloin se muuttuu koneelliseksi.  Kevytkin tekoälyn hyödyntäminen jakaa voimakkaasti vastaajien mielipiteitä.

Jos kielimallia käytetään tekstin oikolukuun ja rakenteen korjaamiseen, 49 prosenttia pitää lopputulosta kokonaan tai enimmäkseen ihmisen tekemänä, mutta 41 prosenttia kallistuu koneen tekemän puolelle.

Tekoälyn käyttö tiedonhaussa ja taustamateriaalien koneellisessa käsittelyssä jakaa näkemykset vielä tasaisemmin: 37 prosenttia pitää lopputuotetta enemmän ihmisen, 38 prosenttia laskee sen koneen tekemäksi.

Mitä suuremman osan varsinaisesta luovasta työstä kone tekee, sitä selvemmäksi raja muodostuu.  Jos keskeiset luovat ratkaisut ovat koneen ideoimia ja ihminen vain hyväksyy lopputuloksen, 87 prosenttia vastaajista määrittelee lopputuloksen enimmäkseen tai täysin koneen tekemäksi. 

Arvostuksen pitäisi näkyä myös rahassa

Kysymys ihmistyön tulevaisuudesta on myös taloudellinen.  Peräti 98 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää melko tai erittäin tärkeänä, että ihmisen tekemää työtä voi tukea omilla valinnoillaan ja rahankäytöllään.

– Tekijyyden puolustaminen jää tyhjäksi, jos sillä ei ole taloudellista seurausta. Jos haluamme ihmisten myös tulevaisuudessa esimerkiksi kirjoittavan, tutkivan, tekevän journalismia ja taidetta tai ajattelevan työkseen, jonkun täytyy maksaa heidän työstään, Honkanen sanoo.

Ihmisen tekemää -hankkeen tavoitteena on rakentaa yhteiskunnallisen keskustelun rinnalle käytännön ratkaisuja.

Yksi niistä on Ihmisen tekemä -tunniste, jonka on suunnitellut palkittu graafinen suunnittelija Juuso Koponen. Ajatus on sama kuin Avainlipussa tai Reilun kaupan merkissä: olennainen tieto tehdään näkyväksi, jotta sen voi ottaa huomioon omissa valinnoissaan. Ihmisen tekemä -tunniste auttaa viestimään, että lopputuloksen takana on ihminen.

Tunnisteeseen on suunnitteilla kolme tasoa: lupaus, sitoumus ja tarkistukseen perustuva sertifikaatti. Kriteerejä määritellään parhaillaan yhdessä eri alojen tekijöiden, asiantuntijoiden ja yleisön kanssa.

Perusajatus on yksinkertainen: jos ihmisen tekemän voi tunnistaa, sen voi myös valita.

Tavoitteena luoda uudenlaista tulovirtaa tekijöille 

Toinen kehitteillä oleva ratkaisu on Ajattelun alusta, digitaalinen paikka kiinnostavien ihmisten omalle ajattelulle. Enemmistö tilausmaksuista ohjataan suoraan tekijöille, ja tilaaja voi halutessaan myös vaikuttaa oman maksunsa jakautumiseen.

Honkanen oli perustamassa Museokorttia ja johti sitä kahdeksan vuotta. Palvelu kasvoi 350 000 käyttäjän kokonaisuudeksi, ja sen kautta suomalaisille museoille on tuloutettu jo yli 100 miljoonaa euroa.

–  Onnistuimme luomaan helpon ja houkuttelevan tuotteen, joka on tuonut uusia kävijöitä ja uutta rahaa koko toimialalle. Ajattelun alustassa tutkitaan vastaavaa peruslogiikkaa ihmisten tekemään sisältöön. Leivotaan yhteinen kakku, josta rahaa ohjataan tekijöille, Honkanen kuvailee. 

Ajattelun alusta toimii myös kokeiluna laajemmalle mallille. Jos mekanismi toimii, vastaavaa rakennetta voidaan soveltaa myös muun ihmisen tekemän työn, esimerkiksi kulttuuriprojektien tulonmuodostuksessa.

– Lopulta kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin yhdestä tunnisteesta tai palvelusta. Meidän olisi jotenkin päätettävä, mikä ihmisen ajattelussa, tekemisessä ja luovuudessa on niin arvokasta, että haluamme säilyttää sen. Jos sillä on arvoa, pitää rakentaa myös tapoja valita sitä ja tekijöiden on saatava jatkossakin työstään elantosa. 

Ihmisen tekemää on keväällä 2026 käynnistynyt yhteiskunnallinen hanke, joka nostaa keskusteluun ihmisen työn, ajattelun, luovuuden ja tekijyyden merkityksen tekoälymurroksessa. Hanke kokoaa yhteen yleisöä, tekijöitä, tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia pohtimaan teemaa sekä kehittää konkreettisia ratkaisuja. Syvyyttä hankkeelle tuo monitieteinen tutkijaryhmä. Ensimmäisen vaiheen on mahdollistanut Alfred Kordelinin säätiö.

Kyselystä: Kysely toteutettiin verkkolomakkeella syyskuun 2026 alussa. Siihen vastasi 1 072 ihmistä. Kyselyssä selvitettiin ihmisen ja tekoälyn tekemän työn rajoja sekä halua tunnistaa, valita ja tukea ihmisen tekemää työtä. Aineisto ei edusta Suomen väestöä, vaan painottuu hankkeen tavoittamiin ja aiheesta kiinnostuneisiin vastaajiin.

Seuraa Ihmisen tekemää Instagramissa >>

Ihmisentekemaa.fi