Lastensuojelun sijoitusten nettokustannukset yli kaksinkertaistuneet viidessätoista vuodessa
16.9.2026 07:31:10 EEST | Hyvil | Tiedote
Samaan aikaan sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuosina 2011–25. Hyvinvointialueiden keskinäiset erot ovat suuria.
Vaikka sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on pysynyt varsin vakaana, lastensuojelun sijoitusten nettokustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet viidessätoista vuodessa: vuonna 2025 ne olivat noin 1,194 miljardia euroa.
Koko maassa sijoitusten euromääräiset nettokustannukset alle 18-vuotiasta kohti nousivat vuoden 2011 noin 571 eurosta vuoden 2025 noin 1 189 euroon.
”Tällainen kustannuskehitys ei ole kestävää lastensuojelussa, eikä missään muissakaan palvelumuodoissa. Palveluja on välttämätöntä uudistaa, mutta sen tulee tapahtua lapsen etu edellä. Hyvinvointialueet tarvitsevat myös työkaluja selvitäkseen uudistamistyöstään”, sanoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Hyvilistä.
Hyvilissä kehitetyssä PARAKUS-skenaariomallissa tarkastellaan lastensuojelun sijoitusten nettokustannuksia ja palvelurakennetta. Mallilla voidaan arvioida, miten sijoitusvuorokausien määrä, palvelurakenne, vuorokausikustannukset ja väestökehitys vaikuttavat tulevaan kustannusuraan.
Sijaisperhehoito yleistyi, mutta laitoshoito ei vähentynyt
Sijaisperhehoidon sijoitusvuorokaudet ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä. Laitosvuorokausien määrä on kasvanut noin 10 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2025.
Ammatillisen perhehoidon sijoitusvuorokaudet ovat vähentyneet vuodesta 2011 vuoteen 2025 noin 40 prosenttia.
”Laitoshoidon kustannukset ovat kasvaneet jyrkästi. Harmillista on, että sijaisperhehoidon osuus sijoitusvuorokausista kääntyi laskuun 2020, eikä lisääntynyt sijaisperhehoito ole vähentänyt laitoshoidon vuorokausia”, kertoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
Joillakin hyvinvointialueilla nettokustannukset kaksin- tai kolminkertaistuneet
Esimerkiksi laitoshoitovuorokauden keskimääräiset nettokustannukset hyvinvointialueilla vaihtelivat vuonna 2025 319 eurosta aina 619 euroon.
Kustannusten kasvu on ollut nopeaa myös viime vuosina.
”Nettokustannukset alle 18-vuotiasta kohti kasvoivat 36 prosenttia eli 315 euroa neljässä vuodessa vuodesta 2021 vuoteen 2025. Näin voimakas kasvu vaikuttaa huolestuttavalta. Positiivista on, että nettokustannusten kasvu alle 18-vuotiasta kohden hidastui vuosien 2024–25 välillä”, kertoo talousasiantuntija Johanna Kunnari.
”Jos laitoshoidon osuutta onnistutaan vähentämään hiemankin ja perhehoidon osuutta vahvistamaan hallitusti, kokonaiskustannusten kasvu voi jäädä selvästi pienemmäksi kuin nopeamman kustannuskasvun skenaariossa”, toteavat Kunnari ja Puustinen-Korhonen.
PARAKUS-mallissa hyödynnetään THL:n hyvinvointialueilta keräämiä lastensuojelua koskevia tietoja, Valtiokonttorin kustannustietoja sekä Tilastokeskuksen väestötietoja ja -ennusteita. PARAKUS-malli on esillä Kuntamarkkinoilla to 17.9.2026 kello 12.00–12.45.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna KunnaritalousasiantuntijaHyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
Puh:040 128 1359johanna.kunnari@hyvil.fiAila Puustinen-KorhonenerityisasiantuntijaHyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
Puh:050 344 6884aila.puustinen-korhonen@hyvil.fiKuvat
Liitteet
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy on hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ja HUS-yhtymän yhteisen edun edistäjä ja edunvalvoja. Olemme hyvinvointialueiden yhteisen äänen kannattelija, siltaaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toimimme rakentavasti hyvinvointialueiden ja kansallisen edun puolesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hyvil
Hyvilin viesti budjettiriiheen: Asiakasmaksujen korotuksista luovuttava1.9.2026 16:13:49 EEST | Tiedote
Istuvan hallituksen linjaamilla sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotuksilla tavoitellaan hyvinvointialueiden maksutulojen kasvattamista, jotka on tarkoitus leikata hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta.
Hyvinvointialueiden rahoituksen on oltava ennustettava, läpinäkyvä ja kannustava25.6.2026 11:56:14 EEST | Blogi
Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä on yksi seuraavien vaalien suurista keskustelunaiheista. Ekonomisti Arja Pesonen kertoo blogissa, millaisista tekijöistä hyvinvointialueiden ennustettava, läpinäkyvä ja kannustava rahoitus rakentuisi.
Hyvinvointialueet tarvitsevat yhtenäistä ohjausta pystyäkseen uudistamaan palvelut ja parantamaan tuottavuutta23.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomen hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 ja Hyvil ovat julkaisseet yhteiset tavoitteensa seuraavalle hallitukselle. Tavoitteissa esitetään, että valtioneuvostoon nimetään hyvinvointialueiden kokonaisuudesta vastaava ministeri, joka yhteensovittaa ja koordinoi valtion ohjausta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme