Tiesitkö: aivotärähdys on aina aivovamma!

Aivotärähdykset ovat melko yleisiä pään vammoja, mutta silti moni ei tiedä, että aivotärähdys on aina lievä aivovamma. Kansainvälinen aivotärähdystietoisuuspäivä on 19. syyskuuta, ja sitä vietetään vuosittain aina syyskuun kolmantena perjantaina. Päivän tavoitteena on lisätä monipuolisesti tietoisuutta aivotärähdyksistä.

Aivovammaliitto järjestää 18.9.2026 klo 10–11 kaikille avoimen ja maksuttoman ”Perustietoa urheiluun liittyvistä aivotärähdyksistä” -webinaarin. Luennoitsijana toimii tohtorikoulutettava Sanni Vesterinen

Ilmoittautumislinkki

Osallistumislinkki
Kokoustunnus: 371 010 421 522 971
Tunnuskoodi: sS6XY9Kv

Ylivoimainen enemmistö, yli 90 prosenttia kaikista aivovammoista, on lieviä, ja niistä suurin osa on aivotärähdyksiä (commotio cerebri). Valtaosa aivotärähdyksen tai sitä vakavamman lievän aivovamman saaneista toipuu oireettomaksi viikkojen tai kuukausien kuluessa. Kuitenkin arviolta noin 15 prosentille  jää pitkäaikaisia tai jopa pysyviä oireita.

Lievään aivovammaan liittyy kotimaisen hoitosuosituksen mukaan korkeintaan puolen tunnin tajuttomuus, enintään vuorokauden mittainen muistiaukko ja korkeintaan vähäinen kuvantamislöydös magneetti- tai tietokonetomografiassa.

Tukea pitkittyneisiin aivotärähdysoireisiin

Aivotärähdykseen voi liittyä monenlaisia oireita, kuten päänsärkyä, pahoinvointia, valo- tai ääniherkkyyttä, huimausta, uupumusta ja keskittymisvaikeuksia.

Jos oireet pitkittyvät, on tärkeää hakea tukea ja ohjausta ammattilaisilta. Kannattaa myös hyödyntää Aivovammaliiton ja paikallisten aivovammayhdistysten tarjoamaa tietoa ja tukea.  

Päähän kohdistuneen iskun jälkeisiä vaaran merkkejä, jotka vaativat välitöntä ammattilaisen arviointia:

• Ei reagoi herätettäessä

• Lisääntyvä uneliaisuus

• Sekavuus, lisääntyvä muistamattomuus, levottomuus

• Tajunnanmenetys tai kouristuskohtaus

• Lisääntyvä ja koveneva päänsärky

• Oksentelu

• Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus

• Voimakas huimaus

• Epäselvä puhe

• Suupielen roikkuminen tai kasvojen ilmeiden muutos

• Käsien ja/tai jalkojen voimanheikkous sekä tunnottomuus

• Toisen tai molempien silmien näköhäiriö, kaksoiskuvat

• Silmän mustuaisten kokoero

Haastattelupyynnöt Pia Kilpeläisen kautta