Toimitusjohtajalle tuomio asbestipurkutyörikkomuksesta

Tapauksessa syyte liittyi Tammelassa tehtyyn rakennuksen purkutyöhön. Rakennuksesta oli tehty asbestikartoitus, jossa oli otettu neljä näytettä. Näistä kaksi oli sisältänyt asbestia. Yhtiö, jossa syytteessä ollut toimitusjohtaja oli toiminut, vastasi rakennuksen purku-urakasta ja työmaalle oli lisäksi tilattu asbestipurkutyö asbestipurkuliikkeeltä. Asiassa oli kyse siitä, oliko yhtiö tehnyt työmaalla asbestipurkutyötä jo ennen varsinaisia asbestipurkuliikkeen tekemiä asbestipurkutöitä.

Syyttäjän mukaan asbestikartoituksessa arvioitu asbestia sisältävien materiaalien määrä erosi huomattavasti työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomukseen kirjatusta, purettujen asbestia sisältävien materiaalien määrästä. Lisäksi syyttäjän mukaan kirjallisina todisteina olleista valokuvista ilmeni, että asbestia sisältänyt näytteenottokohta oli purettu ennen asbestipurkuliikkeen tekemää purkutyötä.

Toimitusjohtaja kiisti syytteen. Hänen mukaansa hän aloitti purkamisen irrottamalla rakennuksen peltiosia. Tällöin oli huomattu, että toisin kuin asbestikartoituksessa oli lukenut, asbestia sisältäviä levyjä ei ollutkaan koko rakennuksessa, vaan ainoastaan yhdessä kohdassa rakennusta. Toimitusjohtajan mukaan hän oli siirtänyt rakennuksen moduulia työmaalla sivummalle, jotta asbestipurkuliike voisi tehdä siihen tarvittavat suojaukset. Moduuli oli ollut ehjä, kun sitä oli alettu siirtää, mutta siirron aikana seinän hennon rakenteen vuoksi osa seinästä oli romahtanut moduuliin sisälle. Seinä oli romahtanut asbestia sisältäneen näytteenottokohdan kohdalta.

Toimet olisivat edellyttäneet asbestipurkutyölupaa

Asiassa kuultiin todistajana muun muassa työsuojelutarkastajaa, joka teki työmaalle työsuojelutarkastuksen ennen asbestipurkuliikkeen tekemää purkutyötä. Tarkastajan mukaan työmaalla ei ollut ketään hänen suorittaessaan tarkastusta. Työmaalla oli ollut moduuli, jossa oli ollut asbestia sisältävää materiaalia. Moduuli oli ollut rikki ja siten myös asbestipitoinen materiaali oli rikkoutunut.

Käräjäoikeus katsoi, että yhtiö oli siirtänyt asbestia sisältänyttä rakennusta sekä purkanut rakennuksesta näytteenottokohdan, joka oli asbestikartoituksessa todettu asbestipitoiseksi. Kyseiset toimenpiteet olivat olleet asbestipurkuluvan edellyttämää työtä, jota yhtiö oli tehnyt ilman asbestipurkutyölupaa. Se, että toimitusjohtaja oli pitänyt asbestikartoituksessa ilmoitettua asbestin kokonaismäärää virheellisenä, ei ole ollut sellainen peruste, jonka johdosta kyseisiä töitä olisi voinut tehdä ilman asbestipurkutyölupaa. 

Asbestipurkutyö on tarkkaan säänneltyä

Asbestipitoisia rakennusmateriaaleja purettaessa ja työstettäessä asbestikuituja vapautuu ilmaan, josta ne hengityksen mukana saattavat kulkeutua keuhkoihin ja kerääntyä sinne. Asbestikuiduille altistuminen voi aiheuttaa 10–30 vuoden kuluttua altistumisen alkamisesta muun muassa asbestoosia, keuhkosyöpää ja keuhkopussin sairauksia.

”Asbestin vaarallisuuden takia asbestitöihin liittyy paljon työturvallisuusmääräyksiä ja asbestipurkutyön tekeminen edellyttää, että siitä vastaavalla yhtiöllä on asbestipurkutyölupa, työn suorittaa asbestipurkutyöhön pätevä, rekisteröity henkilöstö ja työstä on tehty ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle”, muistuttaa Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston juristi Reeta Holmi.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomio 15.9.2026, asianumero R 708/2025/3535.