Unionin tila -keskustelu: talous, turvallisuus, ilmastonmuutos, tekoäly ja sosiaaliset mediat

”Tänään meidän tulee rehellisesti arvioida Euroopan tilaa ja päättää, millaisen Euroopan haluamme. Sitten meidän on löydettävä rohkeus rakentaa se”, sanoi Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola avatessaan keskustelun. Hän lisäsi, että EU-kansalaiset haluavat vastauksia turvallisuuden, kilpailukyvyn, kohtuuhintaisen asumisen, laadukkaiden työpaikkojen, ilmaston ja rajojen osalta. Vastauksia Euroopasta, joka pystyy paremmin puolustamaan itseään, tukemaan Ukrainaa ja pitämään kansalaisensa turvassa, verkossa ja reaalimaailmassa. ”He vaativat Eurooppaa, joka seisoo ylpeänä omilla jaloillaan, pysyy avoimena ja käy kauppaa koko maailman kanssa, mutta ilman naiiviutta”, totesi Metsola.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi: ”Unionimme tila on vahvempi kuin koskaan. Samalla se voi myös tuntua haavoittuvammalta kuin koskaan.” Hän painotti, että piristysruiske Euroopan taloudelle on nyt tärkein prioriteetti. Von der Leyen mainitsi Yhden Euroopan yhdet markkinat -tiekartan ja lisäsi: ”Voimme ensi vuoden loppuun mennessä saada valmiiksi tämän historiallisen sisämarkkinauudistuksen, ja meidän täytyy saada se valmiiksi.”

”Tuleva vaurautemme ja turvallisuutemme riippuu vahvasti siitä, miten vastaamme aikamme kriittisiin kysymyksiin: ilmastonmuutokseen ja tekoälyyn”, sanoi von der Leyen. ”Euroopan täytyy jatkaa tiellä kohti ilmastotavoitteita, ja näin aiomme tehdä”, hän lisäsi. Komissio aikoo julkistaa uuden ilmastokestävyyskehyksen, ilmastovakuutushankkeen, eurooppalaisen helleaaltosuunnitelman ja eurooppalaisen vesialoitteen.

Tekoälyn osalta von der Leyen sanoi, että Euroopan on tuntuvasti lisättävä laskentakapasiteettiaan ja kehitettävä uusia tapoja sijoittaa julkisia ja yksityisiä varoja lupaavimpiin eurooppalaisiin kasvu- ja muihin yrityksiin. Teollisen tekoälyn suurin potentiaali on terveyden, liikenteen, ruoan, valmistusteollisuuden sekä avaruuden ja puolustuksen sektoreilla, joista komissio tekee pian merkittäviä esityksiä, sanoi von der Leyen.

Komission puheenjohtaja kommentoi myös kansainvälisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen haasteita ja sanoi, että Euroopan tulee solmia uusia kumppanuuksia mahdollisimman nopeasti. Puhetta paikan päällä seuranneelle Kanadan pääministeri Mark Carneylle hän sanoi, että komissio haluaa avata oven Kanadalle EU:n ensimmäisenä liitännäisjäsenenä.

Von der Leyen käsitteli myös Eurooppaan kohdistuvia turvallisuus- ja hybridiuhkia. Eurooppa tarvitsee hätätilaprotokollan, jonka avulla koordinoidaan eurooppalainen vastaus hybridiuhkiin, luodaan pelote tilanteen eskaloimista vastaan ja hillitään vaikutuksia. Tämän hetken uhkiin vastatakseen komissio aikoo esittää ideoitaan Euroopan turvallisuusneuvoston toteuttamisesta. Von der Leyen myös totesi, että EU:n tuki Ukrainalle on horjumatonta ja että pakotteita Venäjää kohtaan tiukennetaan.

Ceutan heinäkuisia tapahtumia kommentoidessaan von der Leyen sanoi, että Ceutan rajat ovat Euroopan rajoja, koska Ceuta kuuluu Espanjaan ja Eurooppaan. ”Eurooppa on Ceutan tukena”, hän lisäsi ja muistutti, että yleisesti laiton maahantulo on vähentynyt 55 % viimeisen kahden vuoden aikana ja 35 % tänä vuonna. ”Euroopan viesti on selvä: me toimimme aina arvojemme ja perusoikeuksien mukaan, mutta emme tee myönnytyksiä rajojemme suojelussa”, sanoi von der Leyen.

Von der Leyen julkisti huomenna tehtävän esityksen lasten sosiaalisen median käytöstä (”EU Kids Act”). Hän sanoi, että jatkossa sosiaalisen median käyttö on kiellettyä alle 13-vuotiaille, ja oman tilin perustaminen on sallittua 15-vuotiaana. 13–15-vuotiaille sallitaan vain tili, jota vanhemmat valvovat. Sen ominaisuudet olisivat rajatut ja käyttöaika enintään tunti päivässä. 15–18-vuotiaiden tileillä olisi lisäksi pakollisena käytössä turvallisuusominaisuuksia. ”Euroopalla on valmiudet toimia. Me päätämme säännöistämme, eivät teknologiajätit”, sanoi von der Leyen.

Poliittisten ryhmien johtajat

Manfred Weber (EPP, Saksa) totesi Euroopan kohtaavan kolme suurta shokkia: tekoälyn ajaman nopean teknologisen muutoksen, syvän geopoliittisen murroksen sekä kasvavan taloudellisen epävarmuuden, joka näkyy teollisuustyöpaikkojen katoamisena. Hänen mukaansa Euroopan on kuunneltava kansalaisiaan eikä luennoitava heille ja toimittava käytännönläheisesti myös ilmasto- ja autoteollisuuskysymyksissä. Weber tuki komission puheenjohtajan ehdotusta lasten suojelemiseksi verkossa ja peräänkuulutti tiiviimpää eurooppalaista puolustusyhteistyötä: yhteistä aseteollisuuden sisämarkkinaa, yhteisiä komentorakenteita sekä panostuksia drooneihin ja satelliitteihin. Talouden osalta Weber kannatti lisäinvestointeja tekoälyyn ja kilpailukykyyn sekä kunnianhimoista EU:n pitkän aikavälin budjettia. Kauppasopimusten, kuten CETAn, hän sanoi olevan markkinoillepääsyn lisäksi myös kumppanuuksien rakentamista muuttuvassa maailmanjärjestyksessä.

Iratxe García (S&D, Espanja) kehotti EU:ta rohkeuteen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja lopettamaan riippuvuuden autoritaaristen maiden fossiilisista polttoaineista. "Euroopan idea ei jää eloon, jos kansalaisemme eivät voi elää arvokkaasti", hän sanoi ja vaati kohtuuhintaista asumista koskevan sekä laadukkaita työpaikkoja turvaavan lain hyväksymistä. García vaati naisten oikeuksien takaamista ja korosti, että EU:n rajoja on puolustettava arvoista tinkimättä. Hän vaati EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen keskeyttämistä sekä Venäjän jäädytettyjen varojen takavarikointia. EU:n budjetista hän totesi, ettei EU voi tehdä enemmän vähemmällä. García totesi: "2000-luvun Eurooppa on mahdollinen vain, jos Eurooppa-myönteiset voimat tekevät yhteistyötä eivätkä katso äärioikeiston suuntaan."

Jordan Bardella (PfE, Ranska) sanoi: "Vuonna 2026 on olemassa kaksi Eurooppaa. On niiden Eurooppa, jotka kirjoittavat säännöt – byrokraattien, jotka tuhlaavat julkista rahaa ja keksivät huomisen verot – ja sitten on maksajien Eurooppa." Hän tuomitsi päästökauppaa laajentavan ETS2-asetuksen sietämättömänä iskuna keski- ja työväenluokkaa vastaan ja totesi Euroopan suojelevan kansalaisiaan yhä heikommin, viitaten Ceutan tilanteeseen. "Euroopan kansat odottavat vain yhtä asiaa: että te suojelette rajojamme", hän sanoi. Talouspolitiikassa Bardella tuomitsi "suuren eurooppalaisen paradoksin": "Sääntelemme sitä, mitä emme enää osaa valmistaa, ja tuomme muualta sen, minkä tuottamisen olemme kieltäneet.” Bardella peräänkuulutti eurooppalaisten tuotteiden ja palvelujen asettamista etusijalle julkisissa hankinnoissa.

Patryk Jaki (ECR, Puola) sanoi EU:n liiallisen byrokratian haittaavan edelleen kasvua ja innovaatioita. Hän vaati toimia kansalaisten ja yritysten suojelemiseksi nousevilta energiahinnoilta, mukaan lukien ilmastopolitiikan muuttamista, koska se hänen mukaansa nostaa kustannuksia ja heikentää kilpailukykyä. Vastauksena maahanmuuttoon Jaki vaati olemassa olevien sääntöjen tiukempaa toimeenpanoa ja lisää resursseja rajavalvontaan. Hän myös arvosteli suunnitelmia rajoittaa nuorten pääsyä sosiaaliseen mediaan, todeten nuorten tarvitsevan ennemmin taloudellista vakautta, laadukkaita työpaikkoja ja kunnolliset elinolosuhteet kuin rajoituksia vapauksiinsa.

Valérie Hayer (Renew, Ranska) peräänkuulutti uutta visiota Euroopan unionille ja Eurooppa-myönteistä radikalismia. Hän vaati eurooppalaista ilmastokestävyyslakia, lisää toimia riskienhallinnassa, investointeja innovaatioihin sekä globaalia johtajuutta tekoälyn sääntelyssä. Euroopan on pidettävä puolensa Venäjää vastaan ja jatkettava Ukrainan tukemista. Sen on myös laajennettava vaikutuspiiriään ja ryhdyttävä turvasatamaksi maailman demokraateille. Hayer vaati lopuksi kunnianhimoista budjettia, joka tuottaa tuloksia kansalaisille.

Terry Reintke (Greens/EFA, Saksa) korosti Euroopan olevan jo ilmastohätätilassa ja syytti EU-johtajia riittämättömästä vastauksesta tämän kesän maastopaloihin, helleaaltoihin ja kuumuudesta johtuviin kuolemiin. Hän arvosteli pyrkimyksiä heikentää vihreän kehityksen ohjelmaa ja ilmoitti ryhmänsä vaativan tutkintavaliokuntaa sovitun EU:n ilmastolainsäädännön toimeenpanon puutteista. Reintke vaati selkeää aikataulua fossiilisista polttoaineista luopumiselle, windfall-veroa saastuttajille sekä asianmukaisesti rahoitettua ilmastosopeutumissuunnitelmaa seuraavaan EU:n budjettiin. Hän kehotti Eurooppaa toimimaan rohkeammin sellaisia voimakkaita vastustajia vastaan kuin Donald Trump, teknologiaoligarkit ja Vladimir Putin.

Manon Aubry (the Left, Ranska) sanoi: "Täysi bensatankki maksaa jo yli 100 euroa, ja miljoonien ihmisten on valittava ruoan, asumisen ja liikkumisen väliltä". Hän vaati hintajäädytyksiä ja öljy-yhtiöiden ylivoittojen veroa. Aubry tuomitsi komission "laajan sääntelyn purkamisohjelman", jota hän kuvasi poltetun maan politiikaksi. ”Nimeätte ekologisen politiikan viholliseksi sen sijaan, että pyrkisitte talouden rakenteiden syvälliseen muutokseen", hän valitti. Aubry arvosteli demokraattisen valtuutuksen puuttumista eurooppalaisen turvallisuusneuvoston perustamisessa ja erityissuhteen luomisessa Kanadan kanssa. Hän tuomitsi myös Israelia koskevien pakotteiden puuttumisen ja sen, ettei assosiaatiosopimusta ole keskeytetty Gazan tilanteen vuoksi.

René Aust (ESN, Saksa) kuvasi unionin tilaa menetettyjen rajojen ja menetetyn kilpailukyvyn tilaksi. Hän sanoi, että seitsemän viikon hyökkäyksen aikana EU:n rajoja vastaan tilanne oli ollut vakava, mutta mitään ei tehty – Eurooppa ei siis ole linnoitus. Hän vaati vähemmän byrokraattisia rakenteita ja hallinnollista taakkaa, todeten että päinvastainen suunta on valittu. Aust toivotti tervetulleeksi patrioottisten puolueiden vahvistumisen Euroopassa ja heidän pyrkimyksensä rakentaa "Eurooppaa, jonka me kaikki haluamme".

Voit katsoa koko keskustelun täältä.

Lisätietoa

• Video: puhemies Metsolan doorstep 
• Parlamentin katsaus SOTEU 2026 -keskusteluun 
• Komission Unionin tila -sivusto