Suomen finanssisektorin riskinkantokyky hyvällä tasolla – talouden piristymisestä huolimatta toimintaympäristön epävarmuus jatkuu

Suomen finanssisektorin riskinkantokyky on säilynyt vuoden ensimmäisellä alkupuoliskolla hyvänä toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta. Talouden elpyminen sekä kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamuksen vahvistuminen ovat tasapainottaneet finanssisektorin riskikuvaa. Osakemarkkinoiden vahva kehitys on tukenut finanssisektorin sijoitustuottoja sekä sijoitus- ja säästötuotteiden kysyntää erityisesti vuoden toisella neljänneksellä. Valvottavien taloudellinen toimintaympäristö on silti edelleen Suomessa vaikea, sillä työttömyys on suurta, konkurssit lisääntyvät vuositasolla ja kotitalouksien asunnonostoaikeet ovat vähäisiä. 

-    Talouden kohentuneet näkymät ovat tasapainottaneet riskikuvaa, mutta eivät ole poistaneet tarvetta varautua toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin. Negatiiviset talousuutiset ja konfliktien pitkittyminen voivat edelleen aiheuttaa hankalasti ennakoitavia vaikutuksia rahoitusmarkkinoilla ja lisätä äkillisten markkinaheilahtelujen riskiä. Siksi finanssisektorin on tärkeää säilyttää vahva riskinkantokyky myös tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat paikoin kohentuneet, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Geo- ja kauppapoliittisten riskien lisäksi uusimmissa riskiarvioissa korostuvat erityisesti operatiiviset ja kyberriskit. Myös eurooppalaiset viranomaiset, kuten Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB ja Euroopan keskuspankki EKP, ovat varoittaneet kyberriskien ja uusien teknologioiden uhkista finanssisektorin vakaudelle.

–  Kehittyneimpien tekoälymallien kyky löytää haavoittuvuuksia ja tukea niiden hyödyntämistä on muuttanut kyberuhkakuvaa tänä vuonna. Suomen finanssisektorin kyberhäiriötilanne on kuitenkin pysynyt kuluvan vuoden aikana rauhallisena, eikä Finanssivalvonnalle ole raportoitu merkittäviä ulkoisesta vaikuttamisesta aiheutuneita palveluhäiriöitä, Tero Kurenmaa kertoo.

Pankkisektori vakavaraisuus säilyi vahvana – tuloskehitys oli toisella neljänneksellä suotuisaa

Suomen pankkisektorin ydinpääomat kasvoivat alkuvuoden aikana kertyneiden voittovarojen myötä, ja vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvalla tasolla. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2026 lopussa 18,1 prosenttia (12/2025: 18,3 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,7 prosenttia (12/2025: 22,2 %). Vakavaraisuussuhteet ovat edelleen eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on myös runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. 

Pankkisektorin liikevoitto laski tammi-kesäkuussa edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta korkokatteen sekä kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuottojen laskun ja kulujen kasvun vaikutuksesta. Nettopalkkiotuottojen kasvu kuitenkin vaimensi tuloksen heikentymistä, ja palkkiotuotot kasvoivat vahvasti erityisesti omaisuudenhoidossa ja maksuliikenteessä. Korkokatteen pidempään jatkunut laskutrendi taittui toisella neljänneksellä. 

Pankkisektorin järjestämättömät luotot pysyivät edelleen maltillisina. Suomessa toimivien pankkien kotitalous- ja yritysluottojen luottoriskikehityksessä on kuitenkin merkittävää vaihtelua eri luotonantosegmenttien, toimialojen sekä pankkien välillä. 

Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema pysyivät vakaina toimintaympäristön epävarmuuksista huolimatta. Varainhankinnan kustannukset ovat nousseet alkuvuoden aikana yleisen kokotason nousun seurauksena. Suomalaispankkien osalta kehitys on linjassa laajemman markkinakehityksen kanssa eikä poikkea muiden maiden pankkien tilanteesta.

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste parani selvästi

Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi vahvasti toisen vuosineljänneksen aikana positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan suhdetta kuvaava vakavaraisuusaste nousi toisen neljänneksen lopussa 132,5 prosenttiin ja oli korkeampi kuin vuoden 2025 lopussa (12/2025: 130,7 %).

Vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusrajan suhdetta kuvaava vakavaraisuusasema (1,5) oli alemmalla tasolla kuin vuoden 2025 lopussa (12/2025: 1,6). Vakavaraisuuspääoman tavoin myös vakavaraisuusraja oli korkeampi, mutta vakavaraisuusrajan suhteellinen muutos oli suurempi, mikä laski vakavaraisuusasemaa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Sijoitustuotot ensimmäiseltä vuosipuoliskolta olivat 5,6 %. Tältä ajalta osakesijoitusten tuotot olivat 8,3 %. Myös muiden sijoitusluokkien tuotot olivat positiivisia. Osakesijoitusten osuus kasvoi jälleen uuteen ennätykseen (58,7 %). Aiempi korkein osakepaino oli vuoden 2025 lopussa (56,3 %). Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan oli alempi kuin vuoden 2025 lopussa, mutta oli edelleen kohtuullinen.

Ensimmäinen päivitysvaihe eläkeuudistuksesta tuli voimaan 1.7.2026, kun muutokset mm. lakiin eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta (315/2015) sekä tähän liittyvään valtioneuvoston asetukseen (447/2015) astuivat voimaan. Näillä muutoksilla on vaikutusta mm. vakavaraisuusrajan laskentaan. Uudistuksen myötä nykyisellä osakepainolla stressinkestävyys osakeshokkia vastaan on jatkossa parempi. Ensimmäisen vuosipuoliskon vakavaraisuuslaskennassa ja -luvuissa on vielä noudatettu 30.6.2026 voimassa olleita lain ja asetuksen versioita.

Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuudet ovat pysyneet vakaalla tasolla

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde (omat varat jaettuna pääomavaatimuksella) säilyi lähes samana kuin vuoden 2025 lopussa ja oli 213 prosenttia (12/2025: 212 %). Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus laski puolestaan lievästi ja oli 248 prosenttia (12/2025: 257 %). Vuoden toisella neljänneksellä osakesijoitukset kehittyivät vahvasti, minkä myötä pääomavaatimukset kasvoivat suhteellisesti omaa varallisuutta enemmän. Henkivakuutussektorilla maksutulo kasvoi tammi-kesäkuussa 11,0 prosenttia edeltävän vuoden ensimmäisen puolikkaan tilanteeseen verrattuna, mihin vaikutti etenkin säästöhenkivakuutusten maksutulon vahva kasvu (26,8 %). Sijoitustoiminnan tuotot (ilman sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja) kääntyivät alkuvuoden jälkeen positiivisiksi ja olivat 2,3 prosenttia.

Vahinkovakuutussektorilla bruttomaksutulon kasvu oli vuoden ensimmäisellä puolikkaalla vaimeaa (+0,1 %). Sairausvakuutusten maksutulo jatkoi kasvuaan (+8,6 %) tuotteiden kysynnän ja hinnankorotusten myötä, kun taas työtapaturmavakuutuksen maksutulo laski (-5,3 %). Sektorin yhdistetty kulusuhde parani viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden ja laski 100 prosenttiin (6/2025: 102 %). Myös vahinkovakuutussektorin sijoitustuotot kääntyivät positiivisiksi ja olivat 4,3 prosenttia.

Sijoitusmarkkinoiden hyvä vire näkyi rahastoyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten tuloksessa

Kotimaisen rahastosektorin pääomat olivat kesäkuussa 247,6 mrd. euroa. Rahastopääomat kasvoivat joulukuusta 2025 yli 20 mrd. euroa huolimatta geopoliittisesta epävakaudesta. Hormuzinsalmen sulun negatiiviset vaikutukset maailman osakemarkkinoille jäivät lyhytaikaiseksi, ja jo huhtikuussa rahastopääomat palasivat maaliskuuta edeltäneelle tasolle. Kotimaisten rahastoyhtiöiden sekä Suomessa toimivien sivuliikkeiden yhteenlaskettu tulos vuoden 2026 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta oli 134,5 milj. euroa, mikä oli noin 20 miljoonaa euroa parempi tulos kuin vuoden 2025 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta.

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten omat varat sekä maksuvalmius pysyivät sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyn mukaisina myös vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kotimaisten sijoituspalveluyritysten sekä ulkomaisten sivuliikkeiden yhteenlaskettu tulos oli vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 125,2 milj. euroa, mikä oli noin 20 miljoonaa euroa parempi tulos kuin vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. 

Yhteystiedot

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

• Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa 
• Suomen finanssisektorin vakavaraisuustaulukot verkkopalvelussa