Lounais-Suomen päällystyskausi päättyy lokakuussa - tulevat vuodet haastavat tienpitoa

Tänä vuonna Lounais-Suomen elinvoimakeskuksella on käytössä noin 33 M€ päällystettyjen teiden korjaukseen. Tällä saadaan korjattua yhteensä noin 240 kilometriä maanteitä ja kevyen liikenteen väyliä. Päällystekilometreistä noin 53 prosenttia kohdentuu vilkasliikenteisimmälle verkon osalle, keskivilkkaan ja vähäliikenteisen verkkojen osuudet olivat vastaavasti noin 20- ja 17 prosenttia. Kevyen liikenteen väylien osuus päällystyksistä on 10 prosentin luokkaa.

Lisärahoitus on ollut erityisen tervetullut ja tarvittu lisä näiden viimeisten kolmen vuoden aikana. Sen avulla on saatu päällystettyä myös vähäliikenteisintä verkon osaa jopa yli 200 kilometriä vuosina 2024–2026. Verrattuna esimerkiksi vuoteen 2023, jolloin päällystykseen käytettävä rahoitus oli edellisen kerran hyvin alhainen, päällystettiin alinta tieverkon osaa vain vajaat 9 kilometriä. Tulevien vuosien rahoitusnäkymät huomioiden vuoden 2023 tilanne hakee toisintoa tulevina vuosina.

Niukan rahoituksen vaikutukset tienkäyttäjien arkeen

Vuoden 2025 lopussa alueellamme oli yhteensä noin 1200 kilometriä huonokuntoisia päällysteitä. Tämä on noin 18 prosenttia päällystetystä tiestöstämme. Tieverkon nykykunnon ylläpitäminen vaatisi lähemmäs 500 kilometrin päällystysohjelman vuosittain alueellamme, johon päästiin viimeksi vuonna 2024. Korjausvelka on lähtenyt jo tänä vuonna uudelleen kasvuun. Kun rahoitustaso pienenee edelleen merkittävästi, menetetään edellisten vuosien korjausvelkarahoituksen tuomat hyödyt nopeasti. Alhaisen rahoitustason jatkuessa useamman vuoden, korjausvelka kasvaa nopeasti. Jotta päästäisiin takaisin tämänhetkiselle korjausvelan tasolle, se vaatisi merkittävää ja pitkäkestoista panostusta päällystyksiin.

Tienkäyttäjien arkeen huonokuntoisuuden lisääntyminen eli korjausvelan kasvu heijastuu monin tavoin. Korjauskohteet painottuvat tulevina vuosina enimmäkseen tieverkon vilkkaimmalle osalle, ja muulla tieverkolla teiden kuntoa pyritään ylläpitämään tieliikennettä tyydyttävässä kunnossa lähinnä paikkauksin. Niukka rahoitus johtaa vääjäämättä myös paikkausmäärien kasvuun tieverkolla. Paikkaamalla vastataan kuitenkin ensisijaisesti liikenneturvallisuutta vaarantaviin reikiin, ja vasta toissijaisesti ajomukavuuteen vaikuttaviin reikiin käytettävissä olevien resurssien asettamissa raameissa. Tämä aiheuttaa monesti tienkäyttäjien keskuudessa ihmetystä, miksi paikatulla tiellä osa rei'istä on jätetty paikkaamatta. Vähäliikenteisillä teillä on yhä useammin mahdollisuus paikata ainoastaan liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät.

Pari vuotta käytössä olleen erillisen paikkausohjelman ansiosta paikkaukset ovat kestävämpiä ja laadukkaampia. Paikkausurakka mahdollistaa myös pienten vaurioiden korjaamisen ennen kuin ne kasvavat isoiksi ongelmiksi. Syksyllä tehdään ennakkoon myös sellaisia kohtia, jotka eivät ole vielä ihan syntyneitä reikiä, mutta tien pinta on niin kulunut, että siihen todennäköisesti syntyy jossakin vaiheessa paikattava reikä. Tosiasia on kuitenkin, että tieverkon paikkauksiin menee yhtä enemmän rahoitusta, ja se on pois päällystämisestä. Tässä mielessä paikkaaminen ei ole kustannustehokasta, mutta sitä on tehtävä tieverkon liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi. Riskinä on myös, että paikkaustarpeet kasvavat hallitsemattomasti päällysteiden kunnon heiketessä edelleen.

Vähenevien päällystyskilometrien ja paikkaamisen lisäksi huonokuntoisuus voi näkyä tienkäyttäjille muun muassa päällystevaurioista varoittavien merkkien lisääntymisenä ja alennettuina nopeusrajoituksina. Pahimmassa tapauksessa korjausvelka alkaa kasvaa myös tieverkon vilkkaimmalla osalla, jolloin nopeuksia voidaan joutua laskemaan myös vilkasliikenteisillä teillä. Teiden huono kunto voi heikentää myös liikenneturvallisuutta, esimerkiksi äkillisten väistöliikkeiden vuoksi, ja aiheuttaa ajoneuvovaurioita.

Huolimatta siitä, että edessä on tienpidon suhteen haasteelliset vuodet, pyritään käytettävissä olevat resurssit kohdentamaan jatkossakin kustannustehokkaasti eri kohteisiin. Kustannuksia pyritään optimoimaan esimerkiksi päällystysurakoita optimoimalla ja kevyemmillä korjaustoimenpiteillä. Lisäksi kuivatuksen kunnossapidon toimilla, mikä on päällystykseen verraten huomattavasti edullisempaa, pyritään hidastamaan teiden kunnon heikkenemistä. Joka tapauksessa tulevat vuodet kysyvät meiltä kaikilta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä.

Päällystyskausi jatkuu lokakuulle

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen päällystystyöt jatkuvat vielä jonkin aikaa. Viimeisetkin päällystyskohteet saataneen valmiiksi lokakuun alkupuoliskolla. Kohteita on kattavasti molemmissa alueemme maakunnissa. Tämän vuoden ja kahden edellisen vuoden päällystyskohteita voi tarkastella kartalta Suomen Väylät -karttapalvelussa. Kulunut päällystyskausi on sujunut hyvin, ja iso kiitos tästä kuuluu myös tienkäyttäjille. Liikenne tietyömailla ja niiden läheisyydessä kysyy toisinaan kärsivällisyyttä, erityisesti silloin kun matkantekoon syntyy viiveitä ja työstä koituu hetkellistä haittaa matkantekoon. Liikennejärjestelyt rajoitteineen ovat kuitenkin turvaamassa niin tienkäyttäjiä kuin tietyömaalla työskenteleviäkin, joten huolehditaan työmaiden turvallisuudesta yhdessä kauden loppuun saakka. Lounais-Suomen elinvoimakeskus kiittää kuluneesta työkaudesta ja toivottaa turvallisia ajokilometrejä.

Lisätietoja: Lounais-Suomen elinvoimakeskus, tienpidon asiantuntija, Hanna Skants, p. 0295 022 824 ja päällysteinsinööri Tero Ahokas, p. 0295 022 777