Yliannostus ei näytä aina siltä kuin elokuvissa

Mitä ajatuksia sinulle herää tilanteessa, jossa näet puistossa, rappukäytävässä tai vaikkapa juhlissa tajuttomalta vaikuttavan henkilön? Ajatteletko, että hän nukkuu päihtymyksensä pois, herää kyllä myöhemmin tai ettei asia kuulu sinulle? Juuri tällaiset ajatukset voivat viivästyttää avun saamista tilanteessa, jossa jokainen minuutti on tärkeä.

Elokuvissa yliannostus kuvataan usein dramaattisena tapahtumana: henkilö lyyhistyy maahan, menettää tajuntansa välittömästi ja ympärillä olevat ymmärtävät heti tilanteen vakavuuden. Tosielämässä tilanne on usein paljon vaikeampi tunnistaa.

Yliannostuksen saanut henkilö voi näyttää vain nukkuvalta. Hän saattaa istua penkillä pää painuksissa, nukkua rappukäytävässä tai maata puistossa. Hengitys voi olla hidasta, pinnallista tai epäsäännöllistä. Ulospäin voi näyttää siltä, että henkilö vain lepää tai on vahvasti päihtynyt.

Mutta entä jos hän ei herääkään?

Moni luottaa siihen, että ihminen herää ajan myötä omin avuin. Päihteiden aiheuttama tajuttomuus ei kuitenkaan ole tavallista unta. Tajuttoman ihmisen hengitys voi heikentyä tai pysähtyä kokonaan. Ilman apua tilanne voi muuttua nopeasti hengenvaaralliseksi.

Erityisen vaarallista on monipäihdekäyttö, jossa käytetään samanaikaisesti useampia päihteitä. Alkoholin yhdistäminen lääkkeisiin, opioideihin, bentsodiatsepiineihin tai muihin keskushermostoa lamaaviin aineisiin lisää vakavan myrkytyksen ja hengityslaman riskiä merkittävästi.

Viime aikoina huolta on herättänyt myös nuorten imppaus eli liuottimien, aerosolien, kaasujen ja muiden kemikaalien hengittäminen päihtymistarkoituksessa. Koska aineita löytyy tavallisista arjen tuotteista, niitä saatetaan pitää huumeita vaarattomampina.

Aineiden pitoisuuksia ja vaikutuksia on kuitenkin vaikeaa arvioida. Imppaus voi aiheuttaa tajuttomuutta, vakavia sydämen rytmihäiriöitä, aivovaurioita ja jopa äkillisen kuoleman. Kyse ei ole harmittomasta päihdekokeilusta, vaan vakavia ja ennakoimattomia terveysriskejä sisältävästä toiminnasta. Siksi on tärkeää, ettei tajuttomalta tai reagoimattomalta vaikuttavaa henkilöä jätetä ilman apua.

Avun hälyttämistä saattaa kuitenkin estää pelko. Mitä jos olen väärässä? Mitä jos henkilö suuttuu? Mitä jos tilanteeseen liittyy laittomia päihteitä tai rikosepäilyjä?

Moni kokee epävarmuutta auttamistilanteissa eikä halua puuttua muiden asioihin. Taustalla voi olla pelkoa, ennakkoluuloja tai ajatus siitä, että joku muu varmasti auttaa. Kyse voi olla myös tiedon puutteesta. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus saada apua hätätilanteessa riippumatta siitä, onko kyse sairauskohtauksesta, tapaturmasta tai päihteisiin liittyvästä myrkytystilanteesta.

Auttajan ei tarvitse osata kaikkea. Auttaminen ei tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan tilanteen ottamista vakavasti. Jos näet maassa makaavan tai poikkeuksellisen tiedottoman oloisen henkilön, älä oleta hänen vain nukkuvan. Tilanne kannattaa käydä turvallisesti tarkistamassa, sillä pieni pysähtyminen voi pelastaa ihmishengen.

Hätäkeskukseen soittamiseen ei tarvita varmuutta siitä, että kyseessä on yliannostus tai muu vakava sairauskohtaus. Riittää, että herää huoli henkilön voinnista. Jos kohtaat tajuttoman tai heikosti reagoivan henkilön, puhuttele häntä, arvioi hänen tilaansa ja hälytä tarvittaessa apua. Hätätilanteessa on parempi toimia matalalla kynnyksellä kuin jättää apu pyytämättä epävarmuuden vuoksi. Jokaisella on velvollisuus toimia omien kykyjensä mukaan, eikä kaikkea tarvitse osata itse. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen ja neuvoo, mitä seuraavaksi tulee tehdä.

Jokainen voi pelastaa hengen

Lokakuun kahdella ensimmäisellä viikolla Teho: Tavoita, ehkäise, hoida – yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke ja Suomen Punainen Risti (SPR) kampanjoivat päihdemyrkytysten ensiavusta.

Kampanjan tärkein viesti on yksinkertainen: tajuttoman tai reagoimattoman henkilön tilannetta ei saa koskaan ohittaa olankohautuksella. Hän ei välttämättä nuku, eikä välttämättä herää ilman apua.

Kun seuraavan kerran kohtaat kadulla tuupertuneen henkilön:

• Herättele häntä puhuttelemalla.
• Jos hän ei reagoi, soita 112.
• Tarkista hengitys.
• Jos henkilö hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon.
• Jos hengitys puuttuu tai on epänormaalia, aloita hätäkeskuksen ohjeiden mukainen elvytys.

Pieni teko voi olla ratkaiseva ero elämän ja kuoleman välillä.

Katso lisätietoja ensiaputilanteista

Instagram-live 6.10.: Yliannostus ei aina näytä aina siltä kuin elokuvissa

Tule mukaan Instagram-liveen tiistaina 6.10. klo 18 kuulemaan ja keskustelemaan Teho: Tavoita, ehkäise, hoida -hankkeen projektiasiantuntija Hilla Sairan ja Suomen Punaisen Ristin päihdetyöhön erikoistuneen terveyden edistämisen asiantuntija Kati Laitilan kanssa. Live-lähetys tulee Instagram-tililtä @oma_hame.

Lähetyksessä puhutaan päihdemyrkytyksistä ja yliannostuksista sekä siitä, miten tavallinen ihminen voi tunnistaa hätätilanteen ja toimia oikein.

Livessä käsitellään muun muassa:

• miltä yliannostus voi näyttää
• miksi tajutonta tai heikosti reagoivaa henkilöä ei pidä jättää yksin
• milloin apua tulee hälyttää.
  
  

Keskustelussa nostetaan esiin myös monipäihdekäytön riskejä sekä nuorten imppaamiseen liittyviä vaaroja.

Tavoitteena on madaltaa kynnystä auttaa. Hätäkeskukseen soittamiseen ei tarvita varmuutta siitä, että kyseessä on yliannostus. Riittää, että henkilön vointi herättää huolta.

Jätä kysymyksesi ennakkoon Instagramin yksityisviestillä tilille @oma_hame. Kysymyksiä voi esittää myös liven aikana.

Tervetuloa seuraamaan ja kysymään. Pieni pysähtyminen ja oikea toiminta voivat pelastaa ihmishengen.

Hilla Saira, projektiasiantuntija, TEHO: tavoita, ehkäise, hoida – yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke, Kanta-Hämeen hyvinvointialue