Joka kolmas 1997 syntynyt nainen on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää työkyvyttömyysetuutta tai kuntoutuspsykoterapiaa

Kelan tutkijat tarkastelivat, kuinka suuri osa vuonna 1997 Suomessa syntyneistä oli saanut mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa, kuntoutuspsykoterapiaa tai määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä 16-vuotissyntymäpäivästään vuoden 2025 loppuun saakka.

Naisista 33,9 prosenttia ja miehistä 15,3 prosenttia oli 28 vuoden ikään mennessä saanut vähintään yhtä tarkastelluista etuuksista tai kuntoutuspsykoterapiaa.

Tarkastelu kuvaa tiettävästi ensimmäistä kertaa, kuinka suurelle osalle yhdestä Suomessa syntyneestä ikäluokasta kertyi näitä etuuksia tai kuntoutuspsykoterapiaa nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden aikana.

– Julkinen keskustelu keskittyy usein yksittäisten palvelujen ja etuuksien ympärille, mutta meidän on tärkeää ymmärtää, kuinka suurista väestötason ilmiöistä ylipäätään puhumme. Samalla on hyvä muistaa, että viranomaisrekisterit mittaavat etuuksien ja palveluiden käyttöä, eivät suoraan mielenterveyttä tai sen haasteita, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.

Kuntoutuspsykoterapiaa oli saanut joka kuudes naisista

Mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa oli saanut 25 prosenttia naisista ja 12 prosenttia miehistä. Kuntoutuspsykoterapiaa oli saanut 16 prosenttia naisista ja alle 4 prosenttia miehistä. Puolet kuntoutuspsykoterapiaa saaneista oli saanut myös sairauspäivärahaa.

– Erityisen huomionarvoista on, kuinka yleistä kuntoutuspsykoterapian käyttö oli nuorten naisten elämässä. Toisaalta myös suuri ero miehiin nähden herättää kysymyksiä, Vuori toteaa.

Työkyvyttömyyseläkkeet yhtä yleisiä nuorilla miehillä ja naisilla, mutta diagnoosit erosivat

Määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä sai 3,5 prosenttia naisista ja 3,4 prosenttia miehistä. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudet olivat siis lähes samat, vaikka sairauspäivärahassa ja kuntoutuspsykoterapiassa sukupuolierot olivat suuria.

Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevissa diagnooseissa oli kuitenkin selvä ero. Älylliseen kehitysvammaisuuteen tai neurokehitykselliseen oireyhtymään liittyvä diagnoosi sisältyi eläkkeen perusteisiin 62 prosentilla miehistä ja 37 prosentilla naisista.

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeitä koskevissa rekistereissä ja tilastoissa mielenterveysperusteisuus on laaja kattokäsite, joka kattaa myös neurokehityksellisiin oireyhtymiin ja älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyviä diagnooseja. Työkyvyttömyyseläkkeissä nämä diagnoosit korostuvat nuorilla miehillä.

– Tarvitsemme lisää tietoa siitä, miten nuorten miesten ja naisten tuen tarpeet tunnistetaan ja kuinka hyvin heidän saamansa tuki sekä opiskelu-, työ- ja muut ympäristöt vastaavat heidän erilaisiin tarpeisiinsa, Vuori huomauttaa.

Tarkastelussa kaikki vuonna 1997 syntyneet

Tarkastelussa oli mukana yli 57 000 vuonna 1997 Suomessa syntynyttä, jotka olivat seurannan alkaessa elossa ja asuivat Suomessa. Aineistossa oli runsaat 28 000 naista ja runsaat 29 000 miestä.

Etuuksia tai kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden osuudet laskettiin suhteessa koko seurannan alun väestöön. Tarkastelussa huomioitiin ensimmäisen sairauspäivärahakauden sekä ensimmäisen myönnetyn määräaikaisen tai pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen perusteena ollut ICD-10-luokituksen F10–F99-diagnoosi ja vähintään yksi Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapiakäynti.

Lisätiedot

Kelan tutkijat ovat tarkastelleet asiaa tarkemmin Kelan tutkimusblogissa