Coolcation ei vielä näy suurena muutoksena saksalaisten matkailussa

Saksalaiset ovat tietoisia matkakohteiden kuumuudesta ja muista ilmastoon liittyvistä haitoista, mutta toistaiseksi ne eivät ole muuttaneet matkustuskäyttäytymistä merkittävästi. Matkailijat näyttävät pikemminkin sopeutuvan muuttuviin olosuhteisiin kuin luopuvan tutuista lomakohteistaan.

”Matkailussa puhutaan paljon coolcationista, mutta tällä hetkellä emme näe Saksan matkailudatassa selvää trendiä, jossa ihmiset vaihtaisivat kuumat etelän lomakohteet viileämpiin pohjoisen kohteisiin”, NIT Institute for Tourism Research in Northern Europen johtaja Ulf Sonntag.

Sonntagin mukaan tämä ei tarkoita, etteikö pohjoisten matkakohteiden kiinnostus voisi kasvaa. Kyse ei kuitenkaan ainakaan vielä ole laajasta muutoksesta saksalaisten lomakäyttäytymisessä.

Kuumuuteen sopeudutaan, lomakohdetta ei välttämättä vaihdeta

Monelle saksalaiselle kesäloma tarkoittaa edelleen aurinkoa, uimista, rantalomaa ja Etelä-Eurooppaa.

”Ihmiset voivat valittaa kuumuudesta, kuivuudesta tai metsäpaloista, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että he valitsisivat seuraavalla kerralla kokonaan toisenlaisen lomakohteen. Matkailutottumukset ovat yllättävän pysyviä. Monelle kuumuus on myös ongelma, johon voi sopeutua helpommin kuin esimerkiksi sateiseen lomaviikkoon”, Sonntag sanoo.

Aiemminkin matkailussa ennakoidut suuret käyttäytymisen muutokset ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Esimerkiksi staycation-ilmiön ja lentohäpeän ei nähdä muuttaneen matkustamista ennakoidulla tavalla. Saksassa lentomatkustaminen on viime vuosina jopa vahvistunut suhteessa automatkailuun.

Itämeri ei korvaa Välimerta matkailussa

Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari pitää Sonntagin näkemystä tärkeänä muistutuksena siitä, ettei Suomen matkailun kasvua kannata rakentaa oletukselle, että matkailijat yksinkertaisesti vaihtaisivat kuumenevan Etelä-Euroopan Pohjois-Eurooppaan. Samalla kiinnostus viileämpiin matkakohteisiin tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia tavoittaa matkailijoita, jotka etsivät perinteisen rantaloman sijaan toisenlaista kesälomaa.

”Coolcation tarjoaa Suomelle kiinnostavia mahdollisuuksia, mutta helleaallot eivät itsessään tuo matkailijoita Suomeen. Coolcationissa ei ole kyse vain lämpötilasta, vaan pohjoisiin kohteisiin liitetään myös luonto, aktiivinen loma, väljyys, rauhallisuus, turvallisuus ja vakaus. Pohjoisen kesä ei ole Välimeren rantaloman korvike, vaan kokonaan erilainen matkailukokemus. Suomen pitää olla houkutteleva kohde omana itsenään”, Hietasaari sanoo.

Hietasaaren mukaan muuttuva ilmasto voi kuitenkin avata Suomelle uusia mahdollisuuksia, jos matkailijoiden tarpeita ja käyttäytymistä seurataan tarkasti.

”Suomen ei kannata odottaa ilmastonmuutoksen tekevän matkailun edistämisen työtä sen puolesta. Jos kansainvälisten matkailijoiden määrä Suomessa kasvaa, voi olla ylpeä siitä, että he tulevat tänne, koska haluavat kokea Suomen – eivät siksi, että he pakenisivat Etelä-Euroopan kuumuutta”, Sonntag sanoo.

Etelän matkailukausi voi siirtyä

Sonntag arvioi, että lähivuosina todennäköisempi muutos kuin Välimeren kohteista luopuminen on matkailukauden ajoituksen muuttuminen. Etelä-Euroopan matkoja voidaan tulevaisuudessa tehdä nykyistä enemmän keväällä ja syksyllä, jolloin lämpötilat ovat miellyttävämpiä. Sen sijaan suurta vapaaehtoista siirtymää pois lentomatkustamisesta tai etelän lomakohteista ei tämänhetkisen datan perusteella ole näköpiirissä.

Sonntagin mukaan suuremmat muutokset matkailukäyttäytymisessä syntyvätkin todennäköisemmin ulkoisten tekijöiden, kuten taloudellisten muutosten, tarjonnan muutosten tai ilmastopolitiikan, kuin matkailijoiden nopean vapaaehtoisen käyttäytymismuutoksen seurauksena.