Keski-Suomen työttömyys elokuussa 14,6 %

Keski-Suomessa oli elokuun lopussa 18 564 työtöntä työnhakijaa. Se oli 1 630 (9,6 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 1 990 henkilöä vähemmän kuin heinäkuussa 2026. Työttömyyden väheneminen heinäkuusta elokuulle kuvaa tavanomaista, vuosittaista kausivaihtelua. Työttömien työnhakijoiden osuus maakunnan työvoimasta oli elokuun lopussa 14,6 prosenttia. Koko maassa se oli 12,0 prosenttia.

Keski-Suomen kunnista työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Karstulassa, Kinnulassa, Multialla, Muuramessa ja Pihtiputaalla. Korkeimmat työttömyysasteet elokuun 2026 lopussa olivat Saarijärvellä (15,7 %), Jyväskylässä (15,6 %), Jämsässä (15,4 %) ja Äänekoskella (15,4 %). Matalimmat työttömyysasteet olivat Toivakassa (8,3 %) ja Muuramessa (8,9 %). Vain Toivakka ja Muurame saavuttivat alle 10 prosentin työttömyysasteen.

Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja elokuun aikana 806, joka oli 99 enemmän kuin vuosi sitten (14,0 %). Kaikkiaan elokuun aikana oli avoinna 1 221 työpaikkaa eli 157 vähemmän kuin vuosi sitten (-11,4 %).

Työttömistä työnhakijoista oli elokuun lopussa miehiä 10 372 (55,9 %) ja naisia 8 187 (44,1 %). Edellisvuoden elokuuhun verrattuna miesten työttömyys kasvoi 632 henkilöllä (6,5 %) ja naisten työttömyys 1 000 henkilöllä (13,9 %). Heinäkuuhun 2026 verrattuna miesten työttömyys väheni 768 henkilöllä ja naisten työttömyys 1 223 henkilöllä.

Työttömät koulutusasteen ja ammattiryhmän mukaan

Elokuun lopussa määrällisesti eniten työttömiä työnhakijoita oli toisen asteen tutkinnon suorittaneissa (10 138) ja seuraavaksi eniten ylemmän perusasteen suorittaneissa (3 172). Työttömyys kasvoi kahdeksassa koulutusryhmässä. Eniten prosentuaalista kasvua oli ryhmässä koulutusaste tuntematon (27,6 %) ja erikoisammattikoulutusaste (21,8 %). Työttömien määrä laski vuoden takaiseen verrattuna vain alemman perusasteen koulutusryhmässä (-9,4 %). Vähintään alemman korkeakouluasteen suorittaneita työttömiä oli elokuussa 3 314, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 2 946 (kasvua 12,5 %).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä paitsi ryhmässä maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. Suurin työttömien ammattiryhmä oli palvelu- ja myyntityöntekijät. Heitä oli työttömänä 3 554. Heidän määränsä kasvoi vuodessa 509 työttömällä (16,7 %). Toiseksi suurin työttömien ammattiryhmä oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät. Heitä oli työttömänä 2 950. Kasvua oli 6 työtöntä (0,2 %) vuoden takaiseen verrattuna. Kolmanneksi suurin työttömien ammattiryhmä oli erityisasiantuntijat. Heitä oli työttömänä 2 903. Se oli 422 (17,0 %) enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyyden prosentuaalinen kasvu vuoden 2025 elokuuhun verrattuna oli suurinta erityisasiantuntijoiden ammattiryhmässä (17,0 %) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmässä (16,7 %). Kasvu oli suurta myös johtajien (15,0 %) ja asiantuntijoiden (13,5 %) ammattiryhmissä.

Uudet ja kaikki avoimet työpaikat elokuun aikana

Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja elokuun aikana 806, joka oli 99 enemmän kuin vuosi sitten (14,0 %). Kaikkiaan elokuun aikana oli avoinna yhteensä 1 221 työpaikkaa, joka oli 157 vähemmän kuin vuosi sitten (-11,4 %).

Kuukauden aikana avoinna olleiden uusien työpaikkojen määrä kasvoi elokuuhun 2025 verrattuna kaikissa muissa ammattiryhmissä paitsi erityisasiantuntijoiden ammattiryhmässä sekä maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. ammattiryhmässä. Määrä kasvoi eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä (45,2 %), prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ammattiryhmässä (37,3 %) sekä asiantuntijoiden ammattiryhmässä (31,0 %).

Uusien avoimien työpaikkojen määrät olivat elokuun 2026 aikana seuraavat: Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue 107, Jyväskylä-Muuramen työllisyysalue 629 ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue 88. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueeseen kuuluu myös Mänttä-Vilppula. Uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvu syntyi kokonaan Jyväskylä-Muuramen työllisyysalueella, jossa niitä oli 18 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella uusien avoimien työpaikkojen määrä pysyi elokuun 2025 tasolla, Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella uusien avoimien työpaikkojen määrä laski hieman.

Nuorisotyöttömyyden kehitys vuosina 2016–2026

Alle 25-vuotiaiden työttömyys Keski-Suomessa on pitkällä aikavälillä tarkastellen vähentynyt merkittävästi. Nuorten työttömien määrä on laskenut elokuun 2016 huipputasosta elokuuhun 2026 mennessä 43,6 %. Korona-aika kasvatti nuorisotyöttömyyttä huomattavan paljon vuonna 2020, mutta toisaalta nuorten työmarkkinatilanne myös koheni hyvin nopeasti vuosina 2021–2024. Vuoden 2024 jälkeen nuorisotyöttömyys kääntyi loivaan nousuun. Elokuussa 2026 nuoria työttömiä oli 11,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

"Nuorisotyöttömyyden kasvu on viime aikoina kohdistunut erityisesti nuoriin naisiin. Miesten osalta kasvu on ollut vähäisempää", kertoo Keski-Suomen elinvoimakeskuksen koulutuspäällikkö Marja Pudas.

Kun talouden suhdanne kääntyy positiiviseksi, nimenomaan nuorisotyöttömyys lähtee yleensä laskemaan ensimmäisenä. Monet nuoret työskentelevät palvelualoilla, kuten kaupan ja matkailun aloilla, logistiikka-alalla ja rakennusalalla. Näillä aloilla talouskasvu vaikuttaa yleensä työllisyyteen melko nopeasti.

Yleiset elinkustannukset ovat kuitenkin nousseet viime vuosien aikana selvästi. Keski-Suomen työttömyys on pitkään ollut erittäin korkealla tasolla. Työttömyysetuuksia on leikattu. Nämä tekijät yhdessä voivat osaltaan hidastaa talouskasvun vaikutusten välittymistä kulutukseen ja sitä kautta työmarkkinoille ja nuorisotyöttömyyden vähenemiseen.

"Tarvitaan vahvaa talouskasvua, jotta yritysten ja myös kuluttajien luottamus talouteen näkyy nuorten ja myöhemmin myös muiden ikäryhmien työllisyyden vahvistumisena. Positiivista on se, että uusien avoimien työpaikkojen määrä on nyt lisääntynyt vuoden takaiseen verrattuna", Pudas sanoo.

Keski-Suomen työllisyyskatsaus, elokuu 2026  (tyollisyyskatsaus.fi)