Ensimmäiset kansainväliset alkutuotannon innovaatiohankkeet valittu – Suomi mukana kahdessa EIP-hankkeessa

Ensimmäistä kertaa historiassa toteutetussa kansainvälisten EIP-hankkeiden haussa rahoituksen kysyntä nousi korkealla tasolle, kun hakukierros toteutettiin nyt yhteistyössä Suomen, Viron ja Latvian kesken.

– Kiinnostus hakua kohtaan oli kovaa kaikissa maissa. Suomessa hakemuksia jätettiin lopulta yhdeksän kappaletta, mikä osoittaa alkutuotannon ongelmien olevan kansainvälisiä ja toisaalta kiinnostusta näiden ratkomiseen yhteistyössä yli rajojen, maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen Suomessa hankkeita hallinnoivasta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo.

Yhteensä yhdeksälle hankkeelle haettiin rahoitusta Suomessa yli 3,7 miljoonan euron edestä. Rahoitettavaksi valittiin lopulta kaksi alkutuotannon innovaatiohanketta, joille myönnetään yhteensä noin 830 000 euron edestä EU:n maaseuturahoitusta.

– Hakemukset olivat erittäin korkeatasoisia, aihioita monia oikein hyviä ja karsinta kova. On oikein positiivista, että hakijat olivat löytäneet näin hyvin tämän haun, johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä jatkaa.

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeiden eli EIP-ryhmien (EIP = European Innovation Partnership) tavoitteena on ratkaista etukäteen tunnistettu maa- tai metsätalouden alkutuotantoon liittyvä ongelma, mistä saattaa syntyä uusi innovaatio tai toimintamalli. Hankkeessa kootaan yhteen sekä alkutuotantoyritysten käytännön osaaminen kentältä että hankkeessa ratkaistavan ongelman tai kehitettävän innovaation kannalta oleellisten asiantuntijoiden ja organisaatioiden, kuten tutkijoiden, neuvojien ja yhdistysten, osaaminen erilaisten näkökulmien ja vaikuttavien ratkaisujen löytämiseksi.

Parempaa rehua poroille ja maatilojen ravinteiden käytön tehokkuuden sekä ravinteiden kierrätyksen kehittämistä luvassa

Innofeed-hanke tuo yhteen suomalaiset ja latvialaiset tutkijat, kehittäjät, poro- ja lammasalan toimijat sekä elintarviketeollisuuden yritykset kehittämään innovatiivisia rehuja sienirihmastoista ja elintarviketeollisuuden kasvipohjaisista sivuvirroista. Hankkeessa yhdistetään rehunkehityksen ja raaka-aineiden jalostuksen osaamista, ja ruokintakokeita toteutetaan poroilla Suomessa ja lampailla Latviassa. Suomessa hanke vastaa erityisesti porotalouden kasvaviin haasteisiin, joita aiheuttavat ilmastonmuutoksen seurauksena epävakaat talvet, talvilaidunten jääkerrokset ja luonnonravinnon väheneminen. Hankkeen suomalaista EIP-ryhmää vetää Lapin ammattikorkeakoulu, ja EIP-ryhmässä ovat lisäksi mukana Luonnonvarakeskus, Paliskuntain yhdistys, kaksi porotilaa sekä yksi panimo.

F.I.N.E. – Farm Innovation for Nutrient Efficiency -hankkeessa tutkitaan maatalouden ravinnetehokkuutta, ravinteiden käytön mahdollisia vuotokohtia, ravinteiden kierrätyksen potentiaalia sekä keinoja tehostaa ravinteiden käyttöä ja kierrätystä tilatasolla. Hankkeessa yhdistetään kokeellisia mittauksia ja digitaalista mittausdataa tavoitteena kehittää viljelijöiden päätöksentekoa tukeva digitaalinen toimintaympäristö. Yhteisten mittausmenetelmien ja digitaalisten ratkaisujen testauksen avulla hankekumppanit rakentavat osaamista ja tietopohjaa, joka tukee kestävää ravinteiden hallintaa Suomessa ja Baltian maissa. Hanke yhdistää alkutuottajia, tutkijoita, kehittäjiä ja alan yrityksiä Suomesta, Virosta ja Latviasta. Hankkeen suomalaisessa EIP-ryhmässä toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Invenire Market Intelligence Oy sekä viisi maatilaa.

– Hakijat ovat rakentaneet hankkeille yhteiset tavoitteet ja yhteisiä toimenpiteitä, mutta jokainen jäsenmaa rahoittaa oman maansa toiminnot omana hankkeenaan, Hurskainen kertoo.

Iso ponnistus myös hallinnon näkökulmasta

Synkronoitu EIP-hankkeiden kansainvälinen haku on uniikki koko EU:n kontekstissa. Pähkinänkuoressa synkronoitu haku tarkoittaa hakujakson ja hankkeiden valintaprosessin yhteensovitusta osallistuvien maiden eli Suomen, Viron ja Latvian kesken.

– Vastaavaa ei ole toteutettu missään EU-jäsenmaissa aiemmin. Kokonaisuudessaan puhutaan useamman vuoden työstä, jos mietitään alkupisteenä valmistelun aloittamista ja päätepisteenä sitä, että valinnoista voidaan nyt tiedottaa. Kaari tietysti vielä pitenee, kun hankkeita toteutetaan ja tulokset jalkautetaan, verkostokoordinaattori Tuija Kallio maaseutuverkostoyksiköstä pohtii.

Haku- ja valintaprosessit ovat eri maissa erilaiset, samoin kansalliset lainsäädännöt.

– Koko prosessi on vaatinut taustalla paljon valmistelutyötä ja yhteensovitusta eri maiden viranomaisten kesken. Samoin hakijoiden tukemiseksi ja saattamiseksi yhteen on tarjottu tukea ja toteutettu tilaisuuksia niin Tartossa kuin Teamsissa, Kallio maaseutuverkostoyksiköstä päättää.

Kansainvälisten EIP-hankkeiden lisäksi alkutuotannon innovaatiohankkeita voidaan toteuttaa alueellisena, alueiden välisenä tai valtakunnallisena. Valtakunnallisia EIP-hankkeita hallinnoivana viranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.