Luomupeltoala kasvaa, vaikka tilojen määrä vähenee
23.9.2026 08:36:00 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Suomessa luomutilojen määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana noin kymmenellä prosentilla. Samaan aikaan luomupeltoala on kuitenkin jatkanut kasvuaan. Kehitys kertoo siitä, että luomutuotanto säilyttää vahvan asemansa suomalaisessa maataloudessa ja että sitä harjoitetaan yhä laajemmalla peltoalalla tilamäärän supistuessa.

Euroopan unionin virallista luomupäivää vietetään 23. syyskuuta kaikkialla Euroopassa. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin luonnonmukaisen tuotannon merkitystä ympäristölle, eläinten hyvinvoinnille ja ruokajärjestelmälle.
Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 3 800 luomutilaa ja luomupeltoa noin 317 000 hehtaaria. Tilojen määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2020 lähtien. Samaan aikaan lopettavien tilojen peltoja on siirtynyt jatkaville luomutiloille, mikä on pitänyt luomualan vakaana.
– Luomutilojen määrän lasku ei tarkoita luomun heikkenevää asemaa. Jäljelle jäävät tilat ovat usein suurempia ja ammattimaisempia, ja lopettavien pellot siirtyvät jatkaville viljelijöille. Luomuala pysyy vakaana tai jopa kasvaa, vaikka tilamäärä pienenee, sanoo MTK:n luomuasiantuntija Johanna Andersson.
Luomutilat ovat keskimäärin selvästi tavanomaisia maatiloja suurempia, ja erityisesti luomueläintilat tarvitsevat laajoja peltoaloja rehuntuotantoon. Suosituimpia luomutuotannon aloja ovat luomumaito, luomukananmunat ja kasvintuotannossa erityisesti luomukaura.
Pohjois-Karjalassa luomutilojen osuus kaikista maatiloista on Manner-Suomen korkein, noin 14 prosenttia. Maakunnassa lähes neljännes peltoalasta on luomuviljelyssä.
– Pohjois-Karjala on hyvä esimerkki siitä, että luomulla on edelleen vahva asema suomalaisessa maataloudessa. Vaikka toimialalla on viime vuosina nähty muutoksia, luomutuotanto säilyttää merkityksensä osana kestävää ruokajärjestelmää. Erityisesti luomumaidon ja luomukananmunien kysyntä tukee alan kehitystä, Andersson sanoo.
Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai keinolannoitteita. MTK:n mukaan viljelykierto, palkokasvit ja monipuoliset kasvustot tukevat maan kasvukuntoa, vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta.
Lisätiedot: Johanna Andersson, luomuasiantuntija, MTK, 040 824 5522, johanna.andersson@mtk.fi
Lisätietoja myös Ruokaviraston sivuilla: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-ennakkotietoja-24.6.2026.pdf
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MEDIAKUTSU: MTK:n valtuuskunta kokoontuu Espoossa 25.–26. marraskuuta18.11.2026 16:08:10 EET | Tiedote
MTK:n valtuuskunta kokoontuu syyskokoukseensa 25.–26. marraskuuta Hanasaaren kulttuurikeskukseen Espooseen. Kokouksessa käsitellään maa- ja metsätalouden ajankohtaisia kysymyksiä, MTK:n tulevan vuoden tavoitteita sekä järjestön tulevaisuuden linjauksia.
Lannassa on ravinteita, joista maksetaan maailmanmarkkinoilla yhä enemmän” – lannoitteiden kallistuminen muuttaa kierrätysravinteiden käyttöä18.11.2026 12:23:26 EET | Tiedote
Lannoitteiden hinnannousu lisää maatalouden tuotantokustannuksia, mutta samalla se voi tehdä lannan ja muiden kierrätysravinteiden hyödyntämisestä aiempaa kannattavampaa. MTK:n asiantuntija Heikki Aro muistuttaa, että lannassa on samoja kasvien tarvitsemia pääravinteita kuin kaupallisissa lannoitteissa. Haaste on saada ravinteet kustannustehokkaasti sinne, missä niitä tarvitaan.
Suomella on mahdollisuus kasvattaa lihantuotantoa – ratkaisuja kannattavuuteen haetaan Ruotsista ja Unkarista17.11.2026 11:30:00 EET | Tiedote
Suomella on erinomaiset edellytykset kasvattaa lihantuotantoa. Runsaat vesivarat, rehuntuotantoon soveltuva peltoala ja korkeat eläinten hyvinvoinnin standardit luovat vahvan pohjan kotimaisen lihantuotannon kehittämiselle. Kasvu edellyttää kuitenkin nykyistä parempaa kannattavuutta, tasapuolisempaa ruokaketjun arvonjakoa ja uusia vientimarkkinoita. EU:n uusi kotieläinstrategia luo tälle vankan perustan. Näihin kysymyksiin haetaan ratkaisuja MTK:n lihaseminaarissa 17. marraskuuta Turussa.
Muistutus / kutsu: Miten lihantuottaja saa paremman hinnan? – MTK:n lihaseminaari 17.11. hakee oppia Ruotsista ja Unkarista13.11.2026 12:22:10 EET | Kutsu
Miten suomalaisen lihantuotannon kannattavuutta voidaan parantaa? Miten markkinoiden toiminta ja kotimaisen lihan markkinointi vaikuttavat tuottajan saamaan hintaan? Entä millaisia vaikutuksia EU:n tulevilla päätöksillä on suomalaisen kotieläintuotannon tulevaisuuteen?
Matkailualan järjestöjen yhteinen kannanotto: Matkailu on Suomen alihyödynnetty kasvun moottori12.11.2026 14:55:15 EET | Artikkeli
Kannanotto on julkaistu mielipidekirjoituksena Ilkka-Pohjalaisen verkkosivulla 5.11. ja artikkelina Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla 6.11. Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista ja kolmanneksi suurin palveluviennin ala Suomessa. Jokainen matkailuun sijoitettu euro tuo Suomeen uusia vientituloja, työpaikkoja ja verotuloja. Palvelualojen menestys onkin avainasemassa, kun Suomen talouskasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta laitetaan kuntoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


