Luomupeltoala kasvaa, vaikka tilojen määrä vähenee
23.9.2026 08:36:00 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Suomessa luomutilojen määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana noin kymmenellä prosentilla. Samaan aikaan luomupeltoala on kuitenkin jatkanut kasvuaan. Kehitys kertoo siitä, että luomutuotanto säilyttää vahvan asemansa suomalaisessa maataloudessa ja että sitä harjoitetaan yhä laajemmalla peltoalalla tilamäärän supistuessa.
Euroopan unionin virallista luomupäivää vietetään 23. syyskuuta kaikkialla Euroopassa. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin luonnonmukaisen tuotannon merkitystä ympäristölle, eläinten hyvinvoinnille ja ruokajärjestelmälle.
Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 3 800 luomutilaa ja luomupeltoa noin 317 000 hehtaaria. Tilojen määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2020 lähtien. Samaan aikaan lopettavien tilojen peltoja on siirtynyt jatkaville luomutiloille, mikä on pitänyt luomualan vakaana.
– Luomutilojen määrän lasku ei tarkoita luomun heikkenevää asemaa. Jäljelle jäävät tilat ovat usein suurempia ja ammattimaisempia, ja lopettavien pellot siirtyvät jatkaville viljelijöille. Luomuala pysyy vakaana tai jopa kasvaa, vaikka tilamäärä pienenee, sanoo MTK:n luomuasiantuntija Johanna Andersson.
Luomutilat ovat keskimäärin selvästi tavanomaisia maatiloja suurempia, ja erityisesti luomueläintilat tarvitsevat laajoja peltoaloja rehuntuotantoon. Suosituimpia luomutuotannon aloja ovat luomumaito, luomukananmunat ja kasvintuotannossa erityisesti luomukaura.
Pohjois-Karjalassa luomutilojen osuus kaikista maatiloista on Manner-Suomen korkein, noin 14 prosenttia. Maakunnassa lähes neljännes peltoalasta on luomuviljelyssä.
– Pohjois-Karjala on hyvä esimerkki siitä, että luomulla on edelleen vahva asema suomalaisessa maataloudessa. Vaikka toimialalla on viime vuosina nähty muutoksia, luomutuotanto säilyttää merkityksensä osana kestävää ruokajärjestelmää. Erityisesti luomumaidon ja luomukananmunien kysyntä tukee alan kehitystä, Andersson sanoo.
Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai keinolannoitteita. MTK:n mukaan viljelykierto, palkokasvit ja monipuoliset kasvustot tukevat maan kasvukuntoa, vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta.
Lisätiedot: Johanna Andersson, luomuasiantuntija, MTK, 040 824 5522, johanna.andersson@mtk.fi
Lisätietoja myös Ruokaviraston sivuilla: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-ennakkotietoja-24.6.2026.pdf
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa6.11.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan. Viljakasvien ala pieneni vuonna 2026 noin seitsemän prosenttia, kun peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille. Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin. MTK esittää konkreettisia keinoja, joilla peltokasvituotannon kannattavuus nostetaan kestävälle tasolle. Aiheesta keskusteltiin Helsingissä tänään perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa, joka kokosi yli 200 viljelijää.
MTK:n Tero Hemmilä: Maatalouden investointivelka on kartoitettava kansallisen ruokaturvan varmistamiseksi5.11.2026 16:00:00 EET | Tiedote
MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä esittää valtakunnallista selvitystä maatalouden kasvavasta investointivelasta ja sen vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen. Maatalouden heikko kannattavuus ja pääomien puute ovat jo vuosia heikentäneet tilojen mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä korvausinvestointeja. Hemmilä varoittaa, että tuotantokyvyn rapautuminen tapahtuu hitaasti ja jää siksi helposti akuuttien kriisien varjoon.
MTK: Ennallistamisen avoimet kysymykset uhkaavat johtaa yksityisiä maita harmaaseen suojeluun5.11.2026 14:42:37 EET | Tiedote
Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma etenee EU-komissioon tilanteessa, jossa useita maa- ja metsätalouden kannalta keskeisiä määritelmiä ja kriteerejä on edelleen ratkaisematta. MTK varoittaa, että väljät tai puuttuvat määritelmät voivat alkaa rajoittaa maanomistajien ja markkinatoimijoiden päätöksiä jo ennen varsinaisten ennallistamistoimien käynnistymistä.
Muistutuskutsu: Peltokasviseminaari 6.11. – Mitä Suomen pelloilla viljellään vuoden 2030 jälkeen?4.11.2026 09:53:42 EET | Kutsu
MTK keskusliitto ja MTK-Uusimaa kutsuvat toimittajat seuraamaan Peltokasviseminaaria ja haastattelemaan EU-päättäjiä, viljelijöitä ja viljamarkkinoiden asiantuntijoita. Seminaarissa pureudutaan EU-maatalouspolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, viljamarkkinoiden näkymiin ja siihen, miten ne vaikuttavat viljelijöiden päätöksiin pelloilla. Mitä Suomessa kannattaa viljellä tulevaisuudessa?
MTK: Harmaa suojelu leviää yksityismetsissä – uusi liito-oravatulkinta voi maksaa miljardeja3.11.2026 09:45:38 EET | Tiedote
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioimisesta metsänkäsittelyssä on tehty uusi viranomaistulkinta, joka uhkaa kasvattaa merkittävästi metsänomistajien omaisuuteen kohdistuvia rajoituksia. MTK:n arvion mukaan Lupa- ja valvontaviraston esittämä puolen hehtaarin pakkosuojelu sekä sen ympärille tuleva muutaman hehtaarin varoalue voisivat merkitä metsänomistajille valtakunnallisesti jopa 5–10 miljardin euron laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme