Järjestöt vetoavat päättäjiin: Pidetään politiikka puhtaana vihapuheesta

Vihapuhe tuottaa yhteiskunnassa eriarvoisuutta vaientamalla joitakin ihmisryhmiä ja heikentämällä niiden mahdollisuuksia osallistua. Se voi johtaa ihmisryhmien epäinhimillistämiseen ja jopa heihin kohdistuvaan väkivaltaan.

Vihapuheeseen on puututtava, vaikka se ei ole helppoa. Aikuisilla on velvollisuus näyttää lapsille ja nuorille hyvää esimerkkiä kunnioittavasta kielenkäytöstä, vihapuheeseen puuttumisesta sekä sen kohteeksi joutuneiden tukemisesta.

Päättäjillä on vihapuheen kitkemisessä erityinen vastuu. He käyttävät sananvaltaa yhteisistä asioistamme ja näkyvät yhteiskunnassa kaikille. Jos päättävässä asemassa oleva solvaa muita ihmisiä, osa ihmisistä tulkitsee sen luvaksi toimia samoin. Jos päättävässä asemassa oleva ei puutu, on puuttuminen muillekin vaikeampaa.

YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea on elokuussa 2026 esittänyt vakavan huolensa siitä, että poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden rasistinen vihapuhe on lisääntynyt Suomessa. Komitean mukaan valtiojohdon tulee viipymättä julkisesti tuomita vihapuhe ja ryhtyä toimiin sen kieltämiseksi puolueissa.

Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on ollut syvästi huolestunut Suomessa jatkuvasta syrjinnästä ja kehottanut tehostamaan sen, vihapuheen ja viharikosten torjuntaa. EU:n perusoikeusviraston mukaan Suomi koetaan yhdeksi Euroopan rasistisimmista maista.

Millaisen yhteiskunnan me haluamme lapsillemme rakentaa?

Lapset ja nuoret kohtaavat syrjintää ja vihapuhetta arjen ympäristöissään, kuten koulussa. He ottavat herkästi mallia aikuisilta ja oppivat toimimaan kuten näkevät toimittavan. Yhteiskunta, jossa joistakin ihmisryhmistä puhutaan halveksuen, heikentää lasten ja nuorten turvallisuutta. Aikuisten vihapuhe ja rasismi on kasvualusta myös nuorten radikalisoitumiselle.

Vihapuheen käyttöä ei voi puolustaa sananvapaudella. Sananvapaus ei anna lupaa loukata muiden perusoikeuksia tai ihmisarvoa.

Vetoamme jokaiseen päättäjään, viranomaiseen, kasvattajaan, toimittajaan ja kansalaiseen:

• osoita esimerkilläsi, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa vihapuheelle;
• edistä puheillasi jokaisen ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelukulttuuria;
• opettele tunnistamaan vihapuhe ja puuttumaan siihen;
• tue vihapuheen kohteeksi joutuneita yksilöitä ja ihmisryhmiä;
• näytä lapsille ja nuorille, että eri mieltä voi olla kunnioittavasti;
• rakenna vaaleja, joissa ei käytetä vihapuhetta tai muita halventavaa viestintää;
• vahvista näillä tavoin lasten ja nuorten turvallista kasvuympäristöä.
  
  

Vihapuhe on…

• viestintää, joka lietsoo vihaa ihmistä tai ihmisryhmää vastaan esimerkiksi ihonvärin, etnisen alkuperän, uskonnon, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen perusteella;
• johonkin ihmisryhmään kohdistuvan väkivallan tai syrjinnän hyväksymistä tai siihen kannustamista;
• ihmisten tai ihmisryhmien epäinhimillistämistä vertaamalla heitä eläimiin tai loisiin;
• aina haitallista, toisinaan myös rikos.
  
  

Se voi olla…

• sanallisia loukkauksia, häirintää, uhkaamista tai panettelua;
• kuvia, meemejä tai symboleita, jotka halventavat jotain ihmisryhmää;
• eleitä tai ilmeitä, jotka lietsovat vihaa ihmisryhmää kohtaan;
  
  

Vihapuhe ei tarkoita samaa kuin…

• vihainen puhe tai ärtymys;
• epämiellyttävä, kriittinen tai eri mieltä oleva puhe;
• faktapohjainen keskustelu väestöryhmistä tai yhteiskunnallisista ilmiöistä;
• yksittäisen henkilön tai ryhmän toiminnan arvostelu;
• puhe vihasta;
• puhe vihapuheesta.

Hyödyllisiä ohjeita vihapuheen tunnistamiseksi: www.lskl.fi/vihapuhe.

Lisätietoja antavat:

Viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen@lskl.fi, p. 050 3533 480
Johtava asiantuntija Ira Custódio, ira.custodio@lskl.fi, p. 050 591 8525


Me allekirjoittaneet vaadimme, että vihapuheeseen, rasismiin ja syrjintään puututaan Suomessa kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Jokaisella lapsella ja nuorella – ja aikuisellakin – on oikeus elää ilman pelkoa syrjinnästä tai vihapuheesta.

Vetoomuksen on valmistellut Lastensuojelun Keskusliitto ja siinä on mukana yhteensä 62 lasten ja nuorten kanssa työskentelevää järjestöä tai säätiötä. Mukana olijat ovat:

ADHD-liitto ry, Alli Paasikiven Säätiö, Aseman Lapset ry, Auta Lasta ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Ebeneser-säätiö - Lastentarhamuseo, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, Familia ry, Förbundet Hem och Skola i Finland, Hyvinvointilomat ry, Imetyksen tuki ry, Invalidiliitto ry, Itla - Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr, Isät Lasten Asialla ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kesälukioseura ry, Kirkkopalvelut ry, KOTA – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, Lastenliitto ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Marttaliitto ry, Nuorten Kotkien Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund NKK ry, Nuorten Palvelu ry, Nuorten Ystävät ry, OmaKamu ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Osallisuuden aika ry, Parasta Lapsille ry, Perhehoitoliitto ry, Perhekuntoutuskeskus Lauste, Pelastakaa Lapset ry, Pesäpuu ry, Plan International Suomi, Sateenkaariperheet ry, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Sosiaalijohto ry, SOS-Lapsikylä, Stiftelsen Bensow, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry, Suomen Icehearts ry, Suomen Lastenkulttuuriliitto, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry, Suomen nuorisokeskusyhdistys ry, Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr, Suomen Setlementtiliitto ry, Suomen UNICEF ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sr, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Vesaisten Keskusliitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Yhteiset Lapsemme ry sekä Yksin vanhempana ry.