Voiko sairauslomalle jäädä surun tai ”alkavan flunssan takia? Kokenut työterveyslääkäri kertoo, milloin töistä voi olla pois ja milloin ehdottomasti ei

Halmesmäki muistuttaa, että etenkin asiantuntijatyö on murroksessa, ja moni asia tehdään nykyään istumalla tietokoneen ääressä etänä. Tällöin sairausloman kriteeri tulisi olla eri kuin esimerkiksi roska-autoa kuljettavan tai metsurin työtä tekevän. 

”Ei ole olemassa täysin puhtaaksiviljeltyä nyrkkisääntöä, jolla voisi yksiselitteisesti sanoa, milloin sairausloma on perusteltu. Työ- ja toimintakykyä pitää aina peilata työterveyden kanssa suhteessa omaan työtehtävään: sama oire voi tarkoittaa toiselle täyttä työkykyä ja toiselle työkyvyttömyyttä”, Halmesmäki toteaa. 

Toimitusjohtajan mukaan tänä päivänä sairaslomalle lähdetään monesti liian heppoisin perustein. 

”Näin kärjistettynä, Suomen työterveysjärjestelmä on rakennettu niin, että työterveysyritysten etu on määrätä sairaslomaa ja tutkia niin paljon kuin pystyy. Siitä on tullut vähän tällainen rahantekokone tietylle työterveyden parissa toimivalle porukalle.” 

”Tällä hetkellä eniten sairaslomia tulee nimenomaan lyhyistä poissaoloista. Uskallan väittää, että osa näistä on sellaisia, joissa työtehtävä voitaisiin yhä suorittaa kevennetysti. Tässä on mielestäni Suomessa keskustelun paikka siitä, pitäisikö meillä olla käytössä enemmän kevennetyn työpäivän mallia, jota monessa muussakin maassa käytetään”, Halmesmäki pohtii. 

Yhtä kaikki, Halmesmäen mukaan orastava tunne siitä, että on tulossa kipeäksi, ei ole syy hakea sairauslomaa. 

”Välillä kuulee tällaista tilannetta, että ollaan pois koska tuntuu, että on alkava flunssa tai jotain on tulossa. Tässä korona-aika ehkä opetti meidät siihen, että tosi matalalla kynnyksellä jättäydytään pois. Sairausloma kuitenkin myönnetään jo ilmaantuneiden oireiden perusteella, eikä sitä voi ennakoida.” 

Työterveyden tehtävä ei ole arvioida surun vaikutusta 

Halmesmäki on myös sitä mieltä, että läheisen tai esimerkiksi lemmikin kuolema ei lähtökohtaisesti ole automaattinen sairausloma. 

”Nämä ovat jokaiselle elämän varrella todella raskaita ja ikäviä paikkoja, ja jokainen käsittelee ne tavallaan. Kuitenkin lähtökohtaisesti mielestäni ei ole terveydenhuollon tehtävä arvioida tässä työkykyä. Työterveys arvioi tilannetta oireiden mukaan, ja suru ei kuitenkaan ole sairaus. Tämä on asia, joka on lähtökohtaisesti työntekijän ja työnantajan välillä, ja sitä voivat ohjata esimerkiksi työehtosopimukset.” 

Eräs parhaista keinoista laskea yrityksen sairauslomapäiviä on Halmesmäen mukaan johtamisen kehittäminen. 

Kun työpaikalla viihdytään, se kaiken datan perusteella vähentää sairauslomapäiviä. Mikäli työpaikka tai esihenkilö koetaan ahdistavaksi, kynnys hakea sairauslomaa yleensä madaltuu. Työpaikkojen näkökulmasta jo nyt suurin kulu ovat lyhyet sairauslomat, joten kehottaisin kaikkia pohtimaan johtamista ja työkulttuuria myös tästä näkökulmasta”, Halmesmäki neuvoo. 

Tältä näyttää sairastaminen Täsmä Työterveyden datan mukaan 

Täsmä Työterveys on kasvava suomalainen yritys, ja nyt se avaa ensimmäistä kertaa dataansa sairastamiseen liittyen. Vuosina 2023-2026 yrityksellä on ollut noin 300 000 työterveyskontaktia ja se on kirjoittanut noin puoli miljoonaa sairauslomapäivää 

Sieltä selvisi muun muassa seuraavia faktoja: 

• Maanantai ja torstai ovat yleisimmät sairausloman hakupäivät 

• Valtaosa — noin 85 prosenttia — kaikista sairauslomajaksoista on lyhyitä, korkeintaan 9 päivän mittaisia. Nämä ovat toisaalta yrityksille kaikkein kalleimpia. 

• Hengityselinsairaudet ovat aineiston yleisin yksittäinen syy sairauslomajaksolle: ne selittävät noin 35–39 prosenttia kaikista sairauslomajaksoista riippuen vuodesta. Näiden poissaolot ovat noin 4–6 päivää työntekijää kohden. 

• Kokonaispäivissä mitattuna suurin yksittäinen syy on tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet: ne aiheuttivat koko tarkastelujaksolla yhteensä 137 094 sairauslomapäivää, eli enemmän kuin mikään muu diagnoosiryhmä. Jokainen tapaus kesti keskimäärin noin nelinkertaisesti hengitystieinfektioihin verrattuna. 

• Aineisto osoittaa myös toistuvan kausivaihtelun: sairauspoissaolot laskevat joka vuosi kesäkuukausina ja kääntyvät jyrkkään nousuun syyskuusta alkaen, saavuttaen huippunsa loka–tammikuussa. 

Usein kysyttyä sairauslomasta 

Voiko sairauslomalle jäädä alkavan flunssan vuoksi? 
Pelkkä tunne siitä, että sairaus saattaa olla tulossa, ei lähtökohtaisesti tarkoita työkyvyttömyyttä. Jos oireita ilmaantuu, niiden vaikutusta työkykyyn arvioidaan suhteessa työn vaatimuksiin. 

Voiko flunssassa tehdä etätöitä? 
Jos oireet ovat lieviä ja työntekijä kykenee tekemään työnsä ilman, että työ hidastaa toipumista, etätyö voi joissakin tilanteissa olla mahdollinen. Työkyvyttömän ei kuitenkaan kuulu työskennellä sairauslomalla. 

Onko läheisen kuolema peruste sairauslomalle? 
Ei automaattisesti. Läheisen kuolemaan liittyvä poissaolo voi perustua työehtosopimukseen tai työnantajan kanssa sovittuun vapaaseen. Jos suruun liittyvät oireet aiheuttavat sairaudeksi arvioitavan työkyvyttömyyden, tilanne arvioidaan terveydenhuollossa erikseen. 

Saako lemmikin kuoleman vuoksi sairauslomaa? 
Lemmikin kuolema ei itsessään muodosta sairausloman perustetta. Jos tilanne aiheuttaa terveydellisiä oireita ja työkyvyttömyyttä, työkyky arvioidaan oireiden perusteella. Muusta vapaasta voidaan sopia työnantajan kanssa. 

Mitä tarkoittaa korvaava työ? 
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilapäisiä tehtäviä, joita työntekijä pystyy terveydentilastaan huolimatta tekemään turvallisesti, vaikka hän ei pystyisi tekemään normaaleja työtehtäviään. Se voi tarkoittaa myös oman työn muokkaamista. 

Voiko työnantaja määrätä sairaana töihin? 
Työkyvytöntä työntekijää ei pidä määrätä tekemään työtä, johon hän ei terveydentilansa vuoksi kykene. Työn muokkaamista voidaan sen sijaan selvittää, jos työntekijän terveydentila mahdollistaa työskentelyn turvallisesti. 

Kuka ratkaisee, onko työntekijä työkyvytön? 
Lyhyissä poissaoloissa työpaikan käytäntö voi sallia työntekijän oman ilmoituksen. Terveydenhuollossa työkykyä arvioidaan suhteessa työntekijän terveydentilaan ja hänen työnsä vaatimuksiin. Sairauspäivärahaa koskevassa ratkaisussa Kela arvioi lakisääteisten työkyvyttömyyskriteerien täyttymisen.