Kauppakamarikysely: Osaajia tarvitaan nyt teollisuudessa ja rakennusalalla – tekijöistä on jo pulaa

Kauppakamarien kyselyyn vastanneista rakennusalan keskisuurista yrityksistä 60 prosenttia arvioi rekrytointitarpeen kasvavan seuraavien 6 kuukauden aikana, kun esimerkiksi kaupan- ja palvelualojen mikroyrityksistä näin vastasi vain neljännes.

“Myönteiset rekrytointinäkymät kielivät siitä, että pitkään jäissä olleella rakennusalalla uskotaan vihdoin piristymiseen.”

Voimakkaimmat rekrytointiodotukset löytyvät tällä hetkellä teollisuuden ja rakentamisen pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joissa myös osaajapula rajoittaa kasvua muuta yrityskenttää useammin. Kauppakamarien osaajakyselyn tulosten perusteella yrityksillä on pula erityisesti oikeanlaisista ammattiosaajista.

”Rekrytointitarve ja pula sopivista osaajista kohdistuvat nyt samoihin yrityksiin. Työllisyys on vihdoin kohentumassa, ja meidän on varmistettava, ettei osaajapulasta synny uutta kasvun näkymätöntä jarrua”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Yritysten eniten tarvitsemat osaajat löytyvät edelleen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden joukosta. Kyselyn perusteella pula kohdistuu erityisesti sähkö- ja automaatioalan osaajiin, asentajiin, hitsaajiin, koneistajiin, rakennusalan työnjohtajiin sekä muihin käytännön ammattiosaamista edellyttäviin tehtäviin. Ammattiosaajien saatavuus on edelleen yksi yritysten merkittävimmistä kilpailukykyhaasteista, eikä ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osaaminen aina vastaa yritysten tarpeita. Valtaosa yrityksistä (80 prosenttia) myös kokee, että nuorten osaamistaso ja valmiudet haastavat yrityksen kilpailukykyä tulevina vuosina.

“Pitkään jatkunut PISA-syöksy ei ole vain koulun murhe, vaan osaamistason lasku näkyy jo siinä, kuinka yritykset Suomessa voivat menestyä ja kasvaa.”

Pulkkisen mukaan moni näyttää edelleen ajattelevan, että Suomen työmarkkinoiden suurin kysymys olisi korkeakoulutettujen asiantuntijoiden saatavuus.

”Kyselyn perusteella yritysten suurin huoli liittyy kuitenkin tällä hetkellä vahvaa ammatillista osaamista vaativiin tehtäviin. Juuri niihin tehtäviin kohdistuvat sekä kovimmat rekrytointitarpeet että suurimmat työvoiman saatavuusongelmat", sanoo Suvi Pulkkinen.

Tekoäly on jo parantanut tuottavuutta

Kyselyn mukaan digitalisaatio, automaatio ja tekoäly ovat jo muuttaneet yritysten henkilöstötarpeita. Vaikutukset näkyvät erityisesti suuryrityksissä sekä osassa kaupan ja palvelualojen yrityksiä, joissa hallinnollisten ja rutiininomaisten asiantuntijatehtävien tarve on vähentynyt. Suuryrityksistä 74 prosenttia sanoo työn tuottavuuden parantuneen. Erityisesti palvelualojen vastanneista yrityksistä 25 prosenttia kertoo, että ne ovat voineet vähentää suorittavaa työtä ja 47 prosenttia vastaajista sanoo hallintoon menevän ajan vähentyneen.

Tuottavuuden paraneminen ei kuitenkaan toistaiseksi näy siinä, että yritykset vastaavasti laajentaisivat liiketoimintaansa ja loisivat uusia työpaikkoja.

"Tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja, mutta se ei poista tarvetta osaaville ihmisille. Päinvastoin: yrityksissä kasvaa kysyntä työntekijöille, jotka osaavat hyödyntää uusia teknologioita tuotannossa, kunnossapidossa, rakentamisessa ja muissa käytännön työtehtävissä", Pulkkinen sanoo.

Ammatillisen koulutuksen laatu ratkaisee

Kauppakamarikyselyn tulokset lähettävät päättäjille selvän viestin: työvoiman kohtaanto-ongelman eli työnhakijoiden ja avointen paikkojen välisen vinouman ratkaisemisessa huomio on suunnattava entistä vahvemmin ammatilliseen osaamiseen ja työelämän tarpeisiin vastaaviin, joustaviin koulutusmahdollisuuksiin.

Pulkkisen mukaan ammatillisen koulutuksen laadusta on pidettävä kiinni ja sitä on vahvistettava myös julkisen talouden paineissa.

”Suomi tarvitsee myös nykyistä enemmän työvoiman tarpeista kumpuavia täsmä- ja muuntokoulutuksia, joiden avulla työntekijät voivat siirtyä nopeasti tehtävistä ja aloilta toisille. Työmarkkinoiden muutos vauhdittuu tekoälyn myötä, joten myös osaamisen päivittämisen on nopeuduttava", Pulkkinen sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kilpailukyky riippuu yhä enemmän siitä, kuinka tehokkaasti koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan yritysten muuttuviin osaamistarpeisiin.

”Työtä olisi tarjolla ja työllisyydessä on piristymisen merkkejä, mutta tekijät ja työpaikat eivät aina kohtaa. Siksi päättäjien on varmistettava, että osaaminen liikkuu yhtä joustavasti kuin työmarkkinat muuttuvat”, Pulkkinen sanoo.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 17.8.-23.8.2026 ja siihen vastasi 885 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Vastaajajoukko koostui pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Eniten vastauksia kyselyyn saatiin palvelualan yrityksistä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion alueen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäen-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien sekä Ålands handelskammare  jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.