Kotihoidon kehittäminen turvaa ikääntyneiden hyvää arkea ja palvelujen kestävyyttä

Kotihoito on ikääntyneiden palvelujärjestelmän keskeinen palvelu. Kun kotihoito toimii hyvin, se tukee ikääntyneiden turvallista kotona asumista, ylläpitää toimintakykyä ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Samalla se keventää sairaalapalveluiden, arviointi- ja kuntoutusjaksojen sekä ympärivuorokautisen hoivan tarvetta.

Kotihoitoa yhtenäistetty koko hyvinvointialueella

Hyvinvointialueen ensimmäiset vuodet ovat olleet toimintamallien rakentamisen aikaa. Kotihoidossa muutos on näkynyt muun muassa yhteisten järjestelmien käyttöönottona: kaikki kotihoitoyksiköt siirtyivät saman potilastietojärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön kevääseen 2025 mennessä.

Samalla yhdenmukaistettiin tehtävänkuvia ja toimintatapoja. Valmistelutyötä tehtiin henkilöstöstä koostuvissa työryhmissä, joissa jaettiin hyväksi havaittuja malleja eri puolilta hyvinvointialuetta ja etsittiin ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää laajasti kaikissa kotihoitoyksiköissä.

– Myös kotihoidon monituottajamallista olemme saaneet hyviä kokemuksia ja opimme kotihoidon palvelutuottajien kanssa toinen toisiltamme, kiittelee palvelupäällikkö Kaisa Oikari.

Yhteiset toimintamallit vahvistavat laatua ja kustannustehokkuutta

Muutosten myötä asiakkaiden tarvitsemia palveluja voidaan toteuttaa entistä paremmin ja kustannustehokkaammin. Kotihoitoyksiköt tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä, ja henkilöstöä voidaan kohdentaa joustavammin asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Suurin tarve kotihoidon käynneille ajoittuu aamuihin ja iltoihin. Siksi tehtäviä, jotka voidaan tehdä näiden aikojen ulkopuolella, on siirretty järjestelmällisesti rauhallisempaan aikaan päivästä. Tämä sujuvoittaa työn suunnittelua ja auttaa kohdentamaan henkilöstön aikaa sinne, missä tarve on suurin.

Tieto, teknologia ja kuntouttava työote tukevat kotihoitoa

Toiminnan yhtenäistämisellä on tavoiteltu myös kotihoidon henkilöstön yhdenvertaisuutta eri puolilla hyvinvointialuetta. Yhteismitallinen tieto auttaa huomioimaan esimerkiksi sen, että matkat asiakkaiden luokse vievät eri alueilla eri määrän työaikaa. Samalla tiedolla johtaminen on vahvistunut.

Kotihoidon kehittämisessä hyödynnetään myös teknologiaa. Käytössä ja kehitteillä olevia ratkaisuja ovat esimerkiksi etäkäynnit, lääkeautomaatit, turvateknologia, sähkölukot sekä ennakoiva tiedolla johtaminen. Tekoälyä hyödynnetään asiakkaiden terveydentilan muutosten tunnistamisessa ja jatkossa myös työvuorosuunnittelun tukena.

Selkeät toimintamallit ja realistinen työn mitoittaminen tekevät arjesta hallittavampaa. Kun toiminnanohjaus toimii ja työtehtävät suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti, henkilöstön työtyytyväisyys ja pysyvyys vahvistuvat.

– Muutokset ovat myös kuormittaneet henkilöstöä. Siksi olemmekin yhdessä työhyvinvointiyksikkömme ja työterveyden kanssa etsineet keinoja psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen, palvelujohtaja Maarit Raappana kertoo.

– Kehittämistyömme jatkuu. Tällä hetkellä arvioimme niitä kotihoidon työtehtäviä, jotka liittyvät välillisesti asiakastyöhön tai muuhun työyhteisön toimintaan, palvelupäällikkö Saila Rossi-Varsell sanoo.

Vaikuttavassa kotihoidossa korostuu kuntouttava työote.

– Tuemme asiakasta tekemään itse sen, mihin hän pystyy. Näin toimintakyky säilyy pidempään ja asiakkaan omat voimavarat vahvistuvat. Ensi vuoteen mentäessä kotihoidon kehittämisen teemana onkin tavoitteellinen ja kuntouttava hoitotyö ja sitä kautta palvelumme vaikuttavuuden parantaminen, palvelupäällikkö Saila Rossi-Varsell selventää.