Yrityslainakannan kasvuvauhti kiihtyi kesällä 2026
28.9.2026 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Yrityslainojen kanta kasvoi kesän 2026 aikana Suomessa toimivissa pankeissa. Yritykset nostivat runsaasti lainoja kesä-elokuussa verrattuna vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan. Lainsäädäntö muuttui (eläkeuudistus), ja sen vuoksi työeläkelaitosten tytäryhtiöt voivat käyttää velkavipua kiinteistösijoituksissaan aiempaa laajemmin, mikä osaltaan selittää, miksi yritykset nostivat enemmän lainoja.
Elokuussa 2026 Suomessa toimivien pankkien myöntämien yrityslainojen 1 kanta oli 66,3 mrd. euroa, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 62,2 mrd. euroa. Lainakannan vuosittainen muutos oli 7,2 % elokuussa 2026, kun vielä vuosi sitten vastaavana aikana se oli −0,2 %. Kesän aikana yritykset nostivat uusia lainoja runsaasti verrattuna vuodentakaiseen, minkä vuoksi yrityslainakanta kasvoi.
Elokuussa 2026 yritykset nostivat uusia lainoja 1,4 mrd. euron edestä, mikä on 29 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kesä-elokuussa yritykset nostivat uusia lainoja yhteensä 11,5 mrd. euron edestä, mikä on 33 % enemmän kuin viime vuoden kesänä. Osaltaan yrityslainojen kasvua selittää heinäkuussa voimaantullut eläkeuudistus, joka vaikuttaa myös työeläkejärjestelmään 2. Työeläkelaitosten tytäryhtiöt voivat käyttää velkavipua kiinteistösijoituksissaan aiempaa laajemmin. Myös kesäkuussa 2026 yritykset nostivat uusia lainoja runsaasti eli 4,0 mrd. euroa, mikä oli 24 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Uusien yrityslainojen keskikorko nousi elokuussa 2026 vuodentakaisesta. Elokuussa nostettujen uusien yrityslainojen keskikorko oli 4,39 %, kun vuotta aiemmin se oli 4,07 %. Yrityslainojen kannan keskikorko oli 3,82 % elokuussa 2026, kun vuosi sitten vastaavana ajankohtana se oli 3,57 %.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2026 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 20 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi heinäkuusta ja oli 3,35 % elokuussa. Asuntolainakanta oli elokuun 2026 lopussa 105,4 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,3 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,2 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 17,4 mrd. euroa ja muita lainoja 18,0 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset (ml. asuntoyhteisöt) nostivat uusia lainoja 3 elokuussa 1,8 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 440 milj. euroa. Eläkeuudistus vaikutti myös asuntoyhteisöjen uusiin lainanostoihin ja lainakannan kasvuvauhtiin. Näiden uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi heinäkuusta ja oli 4,21 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 113,3 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 47,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2026 lopussa 117,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,90 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 71,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 17,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 1,3 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 2,57 %.
Lisätietoja antavat
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.10.2026 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
1 Pl. asuntoyhteisöt.
2 HE 40/2026 vp | Valtiopäiväasiat | Eduskunta.
3 Pl. tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 20.10. klo 12.0014.10.2026 14:00:00 EEST | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2025 käsittelyyn liittyvän julkisen kuulemisen tiistaina 20.10.2026 klo 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa (Arkadiankatu 3).
Centralbankskrediternas roll i styrningen av Eurosystemets räntor ökar när likviditeten minskar14.10.2026 11:02:29 EEST | Pressmeddelande
När affärsbankernas inlåning i centralbanken, dvs. centralbankslikviditeten, minskar, kommer styrningen av de korta penningmarknadsräntorna basera sig allt mer på en aktiv penningmarknad och Eurosystemets likviditetstillförande refinansieringstransaktioner. Beloppet av centralbanksinlåning minskar till följd av förfall av de värdepapper som Eurosystemet köpte under perioden med låg inflation och under coronapandemin.
Likviditeetin vähentyessä eurojärjestelmän luottojen rooli korkojen ohjauksessa kasvaa14.10.2026 11:02:29 EEST | Tiedote
Eurojärjestelmä ohjaa jatkossa lyhyitä rahamarkkinakorkoja aktiivisen rahamarkkinan ja keskuspankkiluottojen avulla, kun liikepankkien keskuspankkitalletusten määrä eli keskuspankkilikviditeetti vähenee. Talletusten määrä vähenee, kun eurojärjestelmän hitaan inflaation ja koronapandemian aikana ostamat arvopaperit erääntyvät.
Role of the Eurosystem’s refinancing operations in interest rate steering will grow as liquidity declines14.10.2026 11:02:29 EEST | Press release
As the volume of central bank liquidity declines, the Eurosystem will conduct its steering of short-term money market interest rates via an active money market and its refinancing operations. Central bank liquidity means central bank deposits held by commercial banks, i.e. central bank reserves. The amount of central bank reserves is declining as the debt securities purchased by the Eurosystem during the low inflation period and the COVID-19 pandemic mature.
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s årsmöten13.10.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) och Världsbankens gemensamma årsmöte i Bangkok den 16 oktober 2026. Chefdirektör Rehn företräder Finland i valutafondens styrelse.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme