Verihuollon pohjoismaista yhteistyötä suunnitellaan Pohjoiskalotin alueella

Pohjoiskalotin alueella on jo pitkään tehty maiden välistä yhteistyötä vaativissa ensihoidon tilanteissa, mutta verihuolto ei ole tähän asti kuulunut yhteistyön piiriin. Pitkät etäisyydet ja vaikeat kuljetusolosuhteet voivat vaikeuttaa verivalmisteiden saatavuutta potilaille hätätilanteissa. 

Norjassa sääolosuhteet voivat toisinaan estää kokonaan sekä maantie- että lentokuljetukset. Suomessa ja Ruotsissa voi myös syntyä tilanteita, joissa helikopterit eivät voi lentää ja maantiekuljetus on liian hidas.

"Vaikka jokaisen maan on pystyttävä varmistamaan verivalmisteiden saatavuus omalla alueellaan, meidän on myös rakennettava joustavampaa maiden välistä yhteistyötä. Kyse on varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin", sanoo Torunn Oveland Apelseth, Norjan verivalmiuskeskuksen (Nokblod) johtaja ja Pohjoismaisen verivalmiushankkeen (Nordic Blood Preparedness Project) projektijohtaja.

Verihuollon on varauduttava äkillisiin muutoksiin veren tarpeessa sekä poikkeusoloihin. Pahimpiin skenaarioihin kuuluvat suuronnettomuudet, vakavat verivalmisteiden saatavuus- ja kuljetushäiriöt sekä erilaiset kriisitilanteet, kuten aseelliset konfliktit. Myös tästä syystä pohjoismainen yhteistyö on tärkeää. 

Eri maissa on erilaiset verihuollon järjestelmät

Norja, Ruotsi ja Suomi ovat kukin toteuttaneet kansallisen verihuoltonsa eri tavoin. Norjassa ja Ruotsissa veren keräys ja verivalmisteiden tuotanto on järjestetty hajautetusti sairaaloiden yhteydessä toimivien laitosten kautta. Suomessa puolestaan toimii Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ylläpitämä valtakunnallinen järjestelmä, jossa verta kerätään eri puolilla maata ja valmisteiden tuotannosta vastaa Veripalvelu.

"Tässä projektissa opimme tuntemaan toistemme järjestelmiä. Tavoitteena on, että pystymme tarvittaessa auttamaan toisiamme toimimaan potilaan parhaaksi", sanoo lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta.

Verivalmisteiden säilyvyysaika on lyhyt, minkä vuoksi pitkäaikainen varastointi ei pääsääntöisesti ole mahdollista. Hankkeessa kukin maa arvioi nykyistä verihuoltokapasiteettiaan, kuten verivalmistevarastojaan, kuljetusjärjestelyjään ja toimintamallejaan pohjoisella alueella. Tämän pohjalta suunnitellaan yhteistyötä.

Rajat ylittävä verihuolto vaatii muutoksia sääntelyyn 

Verihuolto on tarkasti säänneltyä toimintaa, eikä verivalmisteiden jakaminen rajojen yli ole yksinkertaista ilman huolellista valmistelua. Esimerkiksi valmisteiden merkintöjen on oltava käyttäjille selkeitä.

"Pohjoismainen yhteistyö verivalmisteiden käytössä edellyttää tiivistä vuoropuhelua viranomaisten kanssa, jotta lakisääteiset vaatimukset voidaan ottaa huomioon. Samalla on huolehdittava siitä, etteivät säännökset estä ihmishenkien pelastamista siksi, että ne olisivat liian jäykkiä", sanoo Torunn Oveland Apelseth.

Yhteistyö viranomaisten kanssa ja mahdollisten sääntelyesteiden tunnistaminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Tämä on tehtävä kussakin maassa, sillä sääntelyssä on pieniä eroja. EU-tason sääntely on juuri muuttunut uuden SoHo-asetuksen (Substances of Human Origin) myötä. Suomessa ja Ruotsissa muokataan kansallista lainsäädäntöä sen mukaisesti.

Yhteistyön piiriin kuuluvat Suomen Lappi, Ruotsin Norrbotten ja Norja. Suomesta projektissa ovat mukana Lapin hyvinvointialue, Pohjois-Suomen hyvinvointialueille laboratoriopalveluita tuottava NordLab sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu. 

Lisätietojen antajat:

Willy Toiviainen, viestintä- ja henkilöstöjohtaja, Suomen Punainen Risti, Veripalvelu,
puh. +358 40 523 7451, willy.toiviainen@veripalvelu.fi

Jarkko Ihalainen, lääketieteellinen johtaja, Suomen Punainen Risti, Veripalvelu,
puh. +358 29 300 1216, jarkko.ihalainen@veripalvelu.fi

Anu Maksimow, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja, Lapin hyvinvointialue, puh +358 40 610 7974, anu.maksimow@lapha.fi