Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua

Väitöskirjassa tutkittiin, miten kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmeneviä makuvirheyhdisteitä voisi poistaa vedestä hapettavilla yhdisteillä ennen kuin ne kertyvät kalaan. Tutkimukset tehtiin kahdessa otteessa Luke:n Laukaan kalaviljelylaitoksella kiertovesikasvatuksen tutkimusympäristössä käyttäen erilaisia otsoni- ja vetyperoksidiannoksia. 

Otsoni ei yksin riitä makuvirheiden poistoon

Tutkimusten perusteella todettiin otsonin yksistään olevan tehoton vaihtoehto makuvirheiden poistoon. Vetyperoksidi ja vetyperoksidin sekä otsonin yhdistelmä sen sijaan toivat osa-aikaisena intensiivisenä käsittelynä positiivisia tuloksia. Tutkimuksessa saatiin myös arvokasta tietoa makuvirheyhdisteiden alkuperästä kiertovedessä. Esimerkiksi heksanaali tulee systeemeihin selkeästi järviveden mukana ja vastaavasti geosmiini syntyy todennäköisimmin systeemien vedessä mikrobien toimesta. 

Tulokset luovat pohjaa uusille puhdistusratkaisuille

Tulosten pohjalta makuvirheiden poistoon kiertovedestä käytettäviä tekniikoita voidaan kehittää edelleen. On vielä paljon mitä makuvirheiden alkuperästä, käyttäytymisestä ja poistosta ei tiedetä, joten kaikki uusi tieto asian tiimoilta on tarpeellista. Tulevaisuudessa voisi erityisesti keskittyä erilaisiin edistyneisiin hapetusprosesseihin, jota tutkimuksessa käytetty otsonin ja vetyperoksidin yhdistelmä edusti, sillä se vaikuttaisi ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan lupaavimmalta vaihtoehdolta. 

FM Samu Petterssonin väitöskirja tarkastetaan perjantaina 2.10.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Ambiotica‑rakennuksen salissa YAA 303. Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Niels O. G. Jorgenssen (University of Copenhagen) ja kustoksena professori Lotta-Riina Sundberg (Jyväskylän yliopisto). Väitöksen kieli on englanti. 

Lisätietoa: samu.j.pettersson@jyu.fi