Rikosjuttu on seurattava loppuun asti, sanoo Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen Advokaatissa. Käsittelyssä myös tekoälyn vaikutus nuorten asianajajien oppimiseen ja Aki Aapion hyppy yrittäjäksi.

Rikosepäilystä kertoneen median on seurattava juttu loppuun asti

Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen tekee työssään jatkuvasti ratkaisuja siitä, mitä rikoksista ja oikeudenkäynneistä on perusteltua kertoa. Nopeuskilpailu muiden medioiden kanssa ei saa ohittaa journalistista harkintaa.

– Journalismissa tietojen oikeellisuus on aina tärkeää, mutta rikosjournalismissa se korostuu, koska kirjoitamme ihmisistä, joita epäillään tai syytetään rikoksista.

Jos media kertoo rikosepäilystä näyttävästi, sen on Happosen mukaan kerrottava myös prosessin lopputulos yhtä näkyvästi. Ylen rikos- ja oikeustoimituksessa pitkään jatkuvia prosesseja seurataan järjestelmällisesti: seurantakalenterissa voi olla samanaikaisesti 100–150 tapausta.

– Jos olemme kertoneet puoli yhdeksän uutisissa, että henkilöä epäillään tai syytetään, pyrimme kertomaan samassa lähetyksessä myös sen, jos syytteet myöhemmin kaatuvat.

Skuuppien jäljillä

Katoaako tekoälyn myötä yksi asianajajan uraporras?

Tekoäly hoitaa jo monia tehtäviä, jotka ovat perinteisesti kuuluneet vastavalmistuneille juristeille: käännöksiä, litterointeja, yksinkertaisia sopimuksia ja laajojen aineistojen läpikäyntiä. Samalla asianajotoimistoissa pohditaan, miten nuoret saavat jatkossa riittävästi toistoja ja oppivat arvioimaan tekoälyn tuottamaa tietoa.

Asianajotoimisto Dottirin toimitusjohtaja, asianajaja Daniel Stranius muistuttaa, etteivät juniorien rutiinityöt ole olleet vain pakollinen paha, vaan niihin on sisältynyt toimialan ja asianajajan työn opettelua.

– Ilman tiettyä volyymiä hyppy junioriosaajasta senioriosaajaksi ei ole mahdollinen. Kun työkalu korvaa tämän työn, kysymys on, millä täytetään se oppimispolku.

Bird & Birdin Suomen toimiston toimitusjohtaja, asianajaja Iina-Mari Supperi arvioi, että asianajotoimistojen perinteinen urapyramidi voi muuttua suorakulmaisemmaksi, kun junioreja tarvitaan suhteessa vähemmän.

Katoaako yksi uraporras?

Unelmaurasta tuli välietappi

Asianajaja Aki Aapio saavutti jo nuorena tavoitteensa ja pääsi työskentelemään suuressa asianajotoimistossa merkittävien yritysjärjestelyjen parissa. Perheen perustamisen jälkeen hän alkoi kuitenkin pohtia, voisiko yrittäjyys tarjota mahdollisuuden yhdistää kunnianhimoisen asianajotyön ja oman näköisen elämän.

– Minulle oli tärkeää, että perhe on oikeasti elämässä etusijalla eikä vain puheissa. Halusin löytää tavan tehdä kunnianhimoisesti töitä, mutta niin, että voin myös itse päättää omasta ajankäytöstäni.

Aapio perusti oman toimistonsa Vaasaan vuonna 2024. Ensimmäiset toimeksiannot tulivat monesta suunnasta, mutta tärkeimmäksi markkinointikanavaksi osoittautuivat kollegat. Vuodessa työpöytä täyttyi, ja nyt toimistossa työskentelee myös kaksi harjoittelijaa.

– Jos yrittäjyys tuntuu omalta, sitä ei kannata jättää kokeilematta pelkän pelon vuoksi. Moni pelkää hyppyä tuntemattomaan, vaikka todelliset riskit ovat usein paljon pienemmät kuin omassa mielessä.

Unelmaurasta tuli välietappi

Advokaatissa myös:

• CAS-välimies Annett Rombach arvioi urheilijoiden sulkemista kansainvälisistä kilpailuista kansalaisuuden perusteella. Lue haastattelu. 

• Kerrotaan, millaisia sudenkuoppia asianajajan vastuuvakuutuksen päättymisehtoihin voi liittyä. Lue juttu. 

• Tuodaan esiin, miksi toimiva oikeudenhoito on oikeusvaltion perusta. Lue pääkirjoitus. 

• Esitellään Suomen Asianajajien seitsemän ehdotusta seuraavaan hallitusohjelmaan. Tutustu ehdotuksiin. 

• Käydään läpi, mitä KKO on viime vuosina linjannut perhe- ja jäämistöoikeudesta. Lue juttu. 

• Suomen Asianajajien varapuheenjohtaja Jussi Ikonen kysyy, mitä oikeusvaltion puolustaminen saa maksaa. Lue kolumni. 

• Esitellään valvontalautakunnan tuoreita ratkaisuja palkkioriidoista. Lue ratkaisut. 

Lue jutut verkkolehdestä ja tilaa myös uutiskirje

Lue kaikki jutut Advokaatti.fi-verkkolehdestä. Lähetämme myös Advokaatin uutiskirjeen lehden keskeisimmistä sisällöistä neljä kertaa vuodessa. Liittymällä jakelulistallemme pysyt ajan tasalla oikeusalan kiinnostavimmista ilmiöistä. Tilaa uutiskirje.