Tutkimus: Enemmistö suomalaisista kokee kohtuuhintaisen asumisen toteutuvan huonosti

Enemmistö (54 %) suomalaisista arvioi, että kohtuuhintainen asuminen toteutuu Suomessa erittäin tai melko huonosti. Osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä vuoden 2024 mittauksesta (47 %). 

Asuminen vie suomalaisten mielestä enemmän rahaa kuin olisi kohtuullista. Suomalaisten tuloista keskimäärin 30 prosenttia kuluu asumiskustannuksiin, vaikka vastaajien mielestä ideaali olisi 24 prosenttia tuloista. Asumiskuluina on tutkimuksessa huomioitu vuokra tai hoitovastike sekä asuntolaina korkoineen ja lyhennyksineen. 

”Asumiseen kuluu jo huomattava osa suomalaisten tuloista, joten kohtuuhintaisen asumisen edellytyksistä on pidettävä määrätietoisesti kiinni. Jos ihmisillä ei ole varaa asua työ- ja opiskelupaikkojen sekä palvelujen lähellä, vaikutukset näkyvät ennen pitkää työmarkkinoilla, alueiden elinvoimassa ja koko yhteiskunnan toimivuudessa”, varoittaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Jukka Helminen. 

Asumisen kustannusrasitus vaihtelee elämäntilanteen mukaan 

Asumisen kustannusrasitus vaihtelee merkittävästi elämäntilanteen ja kotitalouden koon mukaan. Lapsettomilla pariskunnilla asumiseen kuluu keskimäärin 27 prosenttia tuloista, kun lapsiperheillä osuus on 32 prosenttia ja yksinasuvilla 35 prosenttia. 

Myös ikä vaikuttaa asumiskustannusten osuuteen tuloista. Työikäisillä 25–44-vuotiailla asumiseen kuluu keskimäärin 33 prosenttia tuloista, kun 55–69-vuotiailla osuus jää runsaaseen neljännekseen (27 %). 

Huoli asuntopolitiikasta kasvussa 

Asuntosäätiön väestökattavan tutkimuksen mukaan joka kolmas (34 %) suomalainen on huolissaan asumiseen liittyvistä poliittisista päätöksistä. Huolestuneiden osuus on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä tammikuussa 2025 toteutetusta tutkimuksesta. 

Kohtuuhintaisen asumisen toteutuminen huolettaa erityisesti 45–54-vuotiaita, joista lähes kuusi kymmenestä (59 %) arvioi sen toteutuvan huonosti. Samalla lähes seitsemän kymmenestä (69 %) suomalaisesta arvioi, että Suomessa tarvitaan enemmän tai vähintään nykyinen määrä valtion tukemaa asumista. Tuetun asuntotuotannon lisääminen saa eniten kannatusta naisilta (49 %) ja 45–69-vuotiailta (50 %).  

”Suomalaiset pitävät tuettua asumista tarpeellisena, koska pelkkä markkinaehtoinen asuntotuotanto ei riitä vastamaan kohtuuhintaisen asumisen tarpeeseen. On todettava, että suomalaisten lisäksi kuntapäättäjät ovat samaa mieltä: kohtuuhintaista asumista tarvitaan myös jatkossa. Kesäkuussa tehdyn kuntapäättäjäkyselyn mukaan lähes 80 prosenttia kuntapäättäjistä arvioi valtion tukeman asuntotuotannon supistamisella olevan merkittävä tai jonkinasteinen vaikutus oman kaupunkinsa asuntopolitiikkaan, ja noin 65 prosenttia päättäjistä piti uusien asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettamista vääränä päätöksenä”, Jukka Helminen kertoo. 

"Suomalaisten ja kuntapäättäjien viesti on vahva, ja sitä ei tule ohittaa. Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen edellyttää nykyisten kohtuuhintaisten asumismuotojen pitkäjänteistä kehittämistä ja monipuolista asuntotuotantoa", Helminen painottaa.  

Asuntosäätiön vuotuisessa Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhdetta kotiin ja asumiseen sekä kodin merkitystä onnellisuuteen. Väestökattavaan tutkimukseen osallistui vuonna 2026 1 613 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin huhtikuussa 2026. 

*Asuntosäätiön, TA-Asumisoikeus Oy:n ja Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n yhteistyössä Blic Public Affairsin kanssa toteuttama päättäjäkysely yhdeksässä kaupungissa, kesäkuu 2026.