Suomi tarvitsee kasvuministerin purkamaan kasvun esteitä yli ministeriörajojen

Suomen talouskasvu on ollut pitkään heikkoa. Julkisen talouden kasvavat paineet tekevät suunnan kääntämisestä välttämätöntä jo seuraavalla hallituskaudella.

Seuraavina vuosina kasvupolitiikkaa tulee johtaa nykyistä vahvemmin yhtenä kokonaisuutena. Kasvuun vaikuttavia päätöksiä tehdään useissa ministeriöissä, mutta vastuu kokonaisuudesta jakautuu.

Kasvun esteet eivät kuitenkaan noudata hallinnon rajoja. Yrityksen investointia tai kasvua voivat hidastaa samanaikaisesti esimerkiksi luvitus, sääntely, rahoituksen saatavuus tai osaajapula. Yksittäiset kysymykset kuuluvat eri ministeriöille, jolloin kokonaisuuden ratkaiseminen voi jäädä ministeriöiden väliin.

– Kasvun edellytyksiin vaikuttavaa politiikkaa tehdään edelleen liian hajallaan. Jos investointi ei etene tai yrityksen kasvu törmää usean hallinnonalan muodostamaan esteeseen, jonkun pitää ottaa vastuu siitä, että ongelma ratkaistaan. Siksi Suomi tarvitsee kasvuministerin, sanoo Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

Kasvuministeri vastaisi koko talouden kasvusta

Kasvuministerin tehtävänä olisi parantaa kaikenkokoisten yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja uudistua sekä vahvistaa Suomen edellytyksiä saada uusia investointeja. Ministeri tarkastelisi kasvua koko kansantalouden näkökulmasta ja puuttuisi erityisesti ongelmiin, joiden ratkaiseminen edellyttää usean ministeriön toimintaa.

– Startup-yhteisönä me luonnollisesti katsomme kasvupolitiikkaa myös uusien kasvuyritysten näkökulmasta. Mutta Suomen kasvu ei synny vain startupeista. Tarvitsemme lisää investointeja, uudistuvia pk-yrityksiä, kasvavia keskisuuria yrityksiä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä suuryrityksiä. Kasvuministerin tehtävä olisi rakentaa parempia edellytyksiä tälle koko yrityskentässä, Pakarinen sanoo.

Kasvuministeri ei korvaisi esimerkiksi elinkeino-, tutkimus-, valtiovarain- tai sisäministerin tehtäviä. Hänen vastuullaan olisi huolehtia siitä, että eri hallinnonaloilla tehtävä politiikka tukee yhteistä kasvutavoitetta.

Teknologinen murros on kansantalouden kysymys

Kasvuministerin vastuualueeseen kuuluisi myös teknologia- ja tekoälypolitiikan yhteensovittaminen kasvun näkökulmasta.

Teknologiaa tai tekoälyä ei pidä tarkastella erillisenä politiikkalohkona tai tavoitteena itsessään. Ratkaisevaa on se, pystytäänkö uuden teknologian avulla parantamaan yritysten ja julkisen sektorin tuottavuutta, uudistamaan olemassa olevaa liiketoimintaa ja synnyttämään Suomeen uutta kasvua.

– Tekoäly kehittyy nyt niin nopeasti, ettei Suomi voi suhtautua siihen vain yksittäisenä teknologiapolitiikan kysymyksenä. Meidän on hyödynnettävä murroksen mahdollisuudet ja samalla varauduttava sen riskeihin, Pakarinen sanoo.

Teknologian nopea kehitys muuttaa koko taloutta ja yritysten toimintaa toimialasta riippumatta. Murros ei koske vain teknologiayrityksiä, vaan myös muuta yrityskenttää ja julkista sektoria.

Kasvuministerin tehtävänä olisi varmistaa, että Suomi pystyy hyödyntämään murroksen kasvun ja tuottavuuden vahvistamisessa.

Kasvua pitää johtaa yli ministeriörajojen

Kasvuministerin luontevin sijoituspaikka olisi valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslia vastaa jo nykyisin hallituksen työn yhteensovittamisesta ja hallitusohjelman toimeenpanon seurannasta. Kasvuministerin sijoittaminen VNK antaisi tehtävälle aseman, josta kasvupolitiikkaa voidaan tarkastella yli yksittäisten ministeriöiden rajojen.

– Uusi ministerin titteli ei itsessään ratkaise mitään. Kasvuministerillä pitää olla todellinen poliittinen mandaatti nostaa esiin kasvun esteitä, tuoda eri ministeriöt saman pöydän ääreen ja viedä ratkaisuja hallituksen päätettäväksi. Muuten olemme vain luoneet hallintoon uuden nimikkeen, eikä se palvele ketään, Pakarinen sanoo.

Kasvuministerin vastuulla voisi olla esimerkiksi investointien ja yritysten kasvun esteiden purkaminen, teknologian ja tekoälyn käyttöönoton vauhdittaminen sekä kasvun kannalta keskeisten osaaja-, pääoma- ja tutkimuskysymysten yhteensovittaminen. Kasvuministeri vastaisi myös Suomen poliittisen linjan muodostamisesta tekoälyn turvallisuuteen ja merkittävimpiin riskeihin varautumisessa.

Tavoitteena ei olisi siirtää näitä politiikan alueita kasvuministerin hallinnolliseen vastuuseen, vaan varmistaa, että niitä koskeva päätöksenteko tukee yhteistä kasvutavoitetta.

Maailmalla on esimerkkejä

Myös muualla teknologisen murroksen vaikutus talouteen on alkanut näkyä hallitusten rakenteissa.

Britanniassa tekoälystä vastaava ministeri toimii hallinnon keskuksen ja elinkeino-, innovaatio-, tiede- ja kauppapolitiikan rajapinnassa. Singaporessa tekoälyn strategista ohjausta on nostettu pääministeritasolle. Kanadassa ja Irlannissa tekoälyä ja digitalisaatiota on puolestaan kytketty aiempaa suoremmin tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja yritysten uudistumiseen.

Suomen startup-yhteisön ehdotus poikkeaa näistä malleista siinä, että ministerin ensisijainen vastuu olisi teknologian sijaan talouskasvu.

– Maailmalla on herätty siihen, että tekoälyä ja muuta teknologista murrosta pitää johtaa myös poliittisesti. Suomessa kannattaa ottaa vielä laajempi näkökulma. Me tarvitsemme ministerin, jonka tehtävänä on kysyä jokaisessa keskeisessä uudistuksessa, parantaako tämä Suomen mahdollisuuksia kasvaa ja mitä kasvun tiellä oleville esteille voidaan tehdä, Pakarinen sanoo.

Seuraavan hallituksen keskeisimpiä tehtäviä on saada Suomen talous kestävälle kasvu-uralle. Se edellyttää yksittäisten kasvutoimien lisäksi nykyistä vahvempaa johtamista ja kokonaisvastuuta.