Ennuste: Väestön ikääntyminen kasvattaa matkakorvausmenoja yli 50 miljoonalla eurolla vuoteen 2040 mennessä
30.9.2026 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Kelan tutkimuksen mukaan sairausvakuutuksen matkakorvausmenot kasvavat tulevina vuosina pelkästään ikärakenteen muutoksen vuoksi nykyisestä 343 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon vuoteen 2040 mennessä. Kasvu painottuu erityisesti Uudellemaalle.
Matkakorvausmenot tulevat kasvamaan vuoteen 2040 mennessä yli 50 miljoonalla eurolla pelkästään väestön ikääntymisen seurauksena, arvioidaan Kelan tuoreessa raportissa. Arvio ei sisällä inflaation vaikutusta tai muita mahdollisia menoihin vaikuttavia muutoksia.
Kela maksoi vuonna 2024 matkakorvauksia 343 miljoonaa euroa. Ennusteen mukaan menot nousisivat pelkästään väestön ikääntymisen vuoksi noin 370 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, noin 390 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä ja noin 400 miljoonaan euroon vuoteen 2040 mennessä.
– Mitä ikääntyneemmästä väestöstä puhutaan, sitä enemmän heille maksetaan matkakorvauksia. Siksi väestön ikääntyminen kasvattaa menoja voimakkaasti, vaikka matkakorvausten saaminen ei yleistyisi missään ikäryhmässä eivätkä palvelut kallistuisi, sanoo Kelan erikoistutkija Päivi Tillman.
Ennusteessa on hyödynnetty ikäryhmittäisiä vuoden 2024 matkakorvaustietoja ja Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennustetta.
Alueelliset erot matkakorvauksissa ovat suuria
Matkakorvauksissa on merkittäviä alueellisia eroja. Niihin vaikuttavat muun muassa väestön ikärakenne, sairastavuus sekä etäisyydet terveyspalveluihin.
Pitkien välimatkojen vuoksi matkakorvausmenot ovat henkilöä kohden erityisen suuret Pohjois- ja Itä-Suomessa. Toisaalta väestönkasvu lisää matkakorvausten kokonaissummaa etenkin Uudenmaan alueilla.
Vuonna 2025 Kela maksoi matkakorvauksia noin 610 000 henkilölle yhteensä 4,6 miljoonasta matkasta. Valtaosa korvatuista matkoista oli taksimatkoja.
– Matkakorvauksissa alueelliset erot ovat luonnollinen osa järjestelmää. Niiden tarkoitus on mahdollistaa suomalaisille hoitoon pääsy asuinpaikasta riippumatta, Tillman sanoo.
Menojen kasvun painopiste siirtyy Uudellemaalle
Hyvinvointialuekohtainen ennuste osoittaa, että matkakorvausmenojen kasvu ei jakaudu tasaisesti eri puolille Suomea. Suhteellisesti suurinta kasvun arvioidaan olevan Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Joillakin alueilla, kuten Kainuussa ja Etelä-Savossa, matkakorvausmenojen arvioidaan pitkällä aikavälillä vähenevän väestökehityksen seurauksena.
Selvityksen mukaan hyvinvointialueuudistus ei toistaiseksi näy matkakorvausten kokonaiskehityksessä merkittävinä muutoksina, vaikka alueiden välillä on havaittavissa eroja.
Lisätiedot
Alkuperäinen julkaisu: Tillman, P. (2026). Sairausvakuutuksen matkakorvaukset hyvinvointialueittain. Raportteja 16. Kela. URN:ISBN:978-952-284-246-6
Yhteyshenkilöt
Päivi TillmanerikoistutkijaKela
Puh:020 634 1491paivi.tillman@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kutsu Aamu Kelassa -tilaisuuteen 6.10.: Maailmanperintökohde korjauksen tarpeessa: Mistä rahat rakennusperinnön vaalimiseen?29.9.2026 08:00:00 EEST | Kutsu
Aamu Kelassa -keskustelutilaisuudessa kysytään, miksi ja miten kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista tulisi huolehtia kiristyvän julkisen talouden aikana. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 2.10.!
Kelan saamen kielen ja kulttuurin huomioivan kuntoutuspalvelun toteutusaikaa jatketaan23.9.2026 10:25:13 EEST | Tiedote
Kelan huhtikuussa 2026 käynnistyneen saamen kielen ja kulttuurin huomioivan kuntoutuspalvelun toteutusta jatketaan 31.1.2028 asti.
Var tredje kvinna född 1997 har fått en förmån vid arbetsoförmåga eller rehabiliterande psykoterapi på grund av psykisk ohälsa eller neuropsykiatriska funktionsnedsättningar22.9.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Var tredje kvinna som är född 1997 har innan 28 års ålder fått sjukdagpenning, sjukpension eller rehabiliterande psykoterapi på grund av psykisk ohälsa eller neuropsykiatriska funktionsnedsättningar. Bland männen var motsvarande andel cirka var sjunde.
Joka kolmas 1997 syntynyt nainen on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää työkyvyttömyysetuutta tai kuntoutuspsykoterapiaa22.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Joka kolmas vuonna 1997 syntynyt nainen oli 28 vuoden ikään mennessä saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutuspsykoterapiaa. Miehistä vastaava osuus oli noin joka seitsemäs.
Ersättningarna för privatläkararvoden ökade år 2025 med 20 procent jämfört med året innan21.9.2026 11:04:22 EEST | Pressmeddelande
År 2025 betalade FPA 107 miljoner euro i ersättningar för privatläkararvoden. Över 1,5 miljoner personer fick ersättning. De här uppgifterna framgår av FPA:s sjukförsäkringsstatistik 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme