Suomessa korkeakoulutettujen osuus junnaa, muualla nousee – ”Tarvitsemme kasvutakuun”

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden osuus kasvoi vuosina 2015–2025 lähes kaikissa OECD-maissa, joista on saatavilla vertailukelpoista tietoa. Asia selviää tuoreesta Education at Glance -selvityksestä, joka vertailee eri maiden koulutusjärjestelmiä. 

OECD-maissa keskimäärin osuus kasvoi 42 prosentista vuonna 2015 49 prosenttiin vuonna 2025. Suomessa korkeakoulutettujen 25–34 vuotiaiden määrä on selvityksen mukaan noin 38 prosenttia eli jo selkeästi OECD-maiden keskiarvoa matalampi. 

Unkari, Israel ja Suomi olivat ainoat OECD-maat, joissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ei selvityksen mukaan kasvanut tai joissa osuus hieman pieneni tarkastelujaksolla. Turkki ja Chile ohittivat Suomen korkeakoulutettujen osuudessa.

Seuraavan hallituksen on käännettävä koulutus- ja osaamistaso nousuun

– Toimenpiteet koulutustason nostamiseksi ovat tähän asti olleet pistemäisiä ja riittämättömiä. Tarvitsemme  kasvutakuun, jolla sitoudutaan pitkäjänteisesti nostamaan Suomen osaamis- ja koulutustasoa, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision tavoitteena on, että 60 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoitteeseen on kuitenkin vielä pitkä matka. Myös nuorten osaamistason kehitys PISA-tutkimuksessa herättää huolta ja ennakoi pikemminkin jatko-opintovalmiuksien heikkenemistä.

Koulutustason paikallaan junnaaminen Suomessa johtuu OAJ:n mielestä resursoinnista. Siellä missä koulutustason nostossa on onnistuttu, se on tehty systemaattisesti ja johdonmukaisesti.

– Verrokkimaissamme panostetaan koulutukseen ja TKI-toimintaan. Vaikka TKI-panostukset ovat nousseet, tälläkin hallituskaudella on  jatkettu koulutuksesta leikkaamista. Koulutustason nostaminen vaati ensisijaisesti poliittista tahtotilaa, Murto jatkaa.

Talouskasvu syntyy osaamisesta

Tutkitusti Suomen talouskasvu ja hyvinvointi nojaavat osaavaan ja koulutettuun väestöön sekä tuottavuuden kasvuun. Siksi koulutustason nostaminen on valtiontalouden kannalta keskeistä yksilöllisten hyötyjen lisäksi. Peräti  60 prosenttia maiden välisistä eroista bruttokansantuotteessa selittyy suoraan työntekijöiden osaamiseroilla.

– Suomeksi sanottuna laadukas koulutus ja osaamistason nosto tuottavat hyvinvointia, työpaikkoja ja rahaa, mutta pitkällä aikavälillä. Korkeaan osaamiseen satsaaminen on paras suoja epävarmuudelta niin yhteiskunnallisesti kuin yksilön kannaltakin, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen sanoo.

Education at a Glance -selvitys 

• Kokoaa yhteen kansainvälistä vertailutietoa OECD-maiden koulutusjärjestelmistä. 

• Vertailee maiden koulutusjärjestelmiä, resursseja ja tuloksia 

• Tarjoaa vertailukelpoista tietoa koulutuksen kehityksestä eri maissa