SDP:n Hanna Laine-Nousimaa: Rydman sanoo, ettei teknologia korvaa hoitajia – hallitus leikkaa silti lähes 800 työntekijän verran

– Ministeri Rydman vakuuttelee, ettei kyse ole hoitajien korvaamisesta teknologialla. Mutta hallituksen omissa laskelmissa juuri teknologian oletetaan vähentävän henkilöstön tarvetta. Kun samaan aikaan leikataan hyvinvointialueiden rahoitusta yli 50 miljoonalla eurolla, puheiden ja käytännön politiikan väliin jää melkoinen kuilu, Laine-Nousimaa sanoo.

Hallituksen säästölogiikka näkyy käytännössä suoraan henkilöstön määrässä. Ympärivuorokautisesta hoidosta hallitus tavoittelee lähes 35 miljoonan euron säästöä, mikä tarkoittaa noin 600 hoitajan vähentämistä. Kotihoidosta haetaan lisäksi yli 16 miljoonan euron säästöä, mikä tarkoittaa noin 200 työntekijän vähentämistä.

– Puhutaan siis lähes 800 työntekijästä. Samaan aikaan henkilöstöä on jo vähennetty rajusti. Kun 0,6 henkilöstömitoitukseen siirryttiin, se johti noin 3 000 hoitajan vähentämiseen. Nyt tarvittaisiin tuhansia työntekijöitä lisää, ei uusia perusteluja henkilöstön vähentämiselle, Laine-Nousimaa korostaa.

Laine-Nousimaan mukaan erityisen nurinkurista on se, että hallitus leikkaa rahoituksen ennen kuin teknologian käyttöönotosta syntyviä säästöjä on edes saavutettu.

– Teknologia voi parhaimmillaan tukea hoitajaa, lisätä turvallisuutta ja vapauttaa aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Mutta laite ei kohtaa vanhusta, kuuntele tämän huolta tai huomaa samalla tavalla ihmisen voinnin muutoksia. Vanhuspalveluissa teknologiaa pitää käyttää ihmisen tukena, ei ihmisen sijasta, Laine-Nousimaa painottaa.

– Jos hallitus todella uskoo teknologian tuottavan säästöjä, pitäisi ensin antaa hyvinvointialueille mahdollisuus tehdä tarvittavat investoinnit ja ottaa ratkaisut hallitusti käyttöön. Nyt tehdään päinvastoin: raha otetaan pois ensin ja oletetut säästöt lasketaan jo etukäteen. Se on väärä järjestys, Laine-Nousimaa linjaa.

Hallituksen esitys tunnistaa itsekin, että teknologian käyttöön liittyy kustannuksia ja että palvelujen jatkuvuuden turvaaminen voi edellyttää esimerkiksi varajärjestelmiä tai hetkellisiä lisäresursseja.

– Kaikkein huolestuttavinta on, että säästöpaine tulee keskelle sote-palveluiden muutenkin kovaa sopeutusta. Kun alueiden rahoitusta leikataan suoraan, syntyy väistämättä paineita hakea säästöjä henkilöstöstä ja palveluista. Ei ole uskottavaa väittää, ettei kyse olisi hoitavista käsistä, jos samalla henkilöstön tarpeen vähentämisestä on tehty koko uudistuksen säästöperuste. Vanhuspalveluiden tärkein resurssi on edelleen ihminen, Laine-Nousimaa alleviivaa.