Lisääntyneitä syystulvia ja sulaa kesken talven – Suomen joissa näkyy muutos, jonka seuraaminen auttaa varautumaan tulevaan
1.10.2026 07:00:00 EEST | Maanmittauslaitos | Tiedote
Tänä syksynä monet pohjoisen joet ovat nousseet lähelle tulvakorkeuksia, jopa korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Kesällä puolestaan eri puolilla Suomea ihmeteltiin, mitä tehdä laitureille, joiden alta vedenpinta oli paennut. Tutkijat Turun yliopistosta ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä palasivat juuri Oulankajoelta maastomittauksista, jotka kertovat jokien muutoksesta.

Vedenpinnan vaihtelu on osa laajempaa muutosta, ja sillä on suuri vaikutus paitsi luonnonympäristöihin myös rakennettuun ympäristöön.
– Runsas lyhyen ajan vaihtelu kuormittaa ympäristöä ja vaikuttaa muun muassa rantojen eroosioon, ravinteiden huuhtoutumiseen sekä vesistöjen virkistyskäyttöön ja elinympäristöihin. Äärivaihtelut lisäävät myös tulvariskiä ja rasittavat esimerkiksi siltoja ja hulevesijärjestelmiä, kertoo Turun yliopiston tutkijatohtori Linnea Blåfield.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa useita samanaikaisia muutoksia
Jokien muutoksia seurataan tarkkaan eri puolilla Suomea usean tutkimusorganisaation yhteisen Digital Waters –hankkeen tutkimuksissa, joita rahoittaa Suomen Akatemia. Viimeksi tutkijat jalkautuivat maastomittauksiin Oulankajoelle syyskuussa. Oulankajoen lisäksi mittauksia tehdään Vantaanjoella, Tenojoella ja sen sivuhaarassa Pulmankijoella.
Oulankajoen alueella on seurattu jo ennestään sekä valuma-alueen, ilmaston että joen muutoksia. Pitkällä aikavälillä on havaittu useita samanaikaisia kehityskulkuja.
Alueen keskilämpötila on noussut 50 vuoden aikana 3 astetta, mikä vastaa pohjoisille alueille ennustettua ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lämpenemistä. Samaan aikaan veden hydrologinen kierto eli luonnollinen kiertokulku vuoden aikana on muuttunut: kevättulvat ovat pienentyneet ja muiden vuodenaikojen virtaamahuiput kasvaneet. Lisäksi sulat jaksot ja vesisateet kesken talven ovat yleistyneet, jääkansiaika lyhentynyt yli kuukaudella ja lumen sulaminen aikaistunut.
– Näiden samanaikaisten muutosten kautta ilmaston lämpeneminen muuttaa koko hydrologisen kierron rytmiä ja sitä, miten vesi kulkeutuu valuma-alueelta jokeen, miten se käyttäytyy uomassa ja millaisia muutoksia se aiheuttaa joessa ja sen ympäristössä. Tänä vuonna todistimme uutta normia, eli loppukesän ja syksyn sateiden aiheuttamia, kevättulvaa suurempia virtaamapiikkejä, Linnea Blåfield sanoo.
Robottiteknologia tarkentaa tutkimuksia
Pitkän aikavälin mittauksia on laajennettu ja tarkennettu Digital Waters -tutkimuksissa. Pienistäkin muutoksista saadaan erittäin tarkkaa mittausdataa, sillä apuna on huipputeknologiaa, kuten drooneihin ja robottiveneisiin kiinnitettyjä laserkeilaimia, vedenalaisia sensoreita ja kameroita.
Viimeisimmissä kenttäkokeissa Turun yliopisto lisäksi testasi ilmassa ja maalla kulkevia robotteja ensimmäistä kertaa vesistötutkimuksen tarpeisiin. Oulankajoella tutkittiin niiden kykyä liikkua ja toimia itsenäisesti haastavissa luonnonympäristöissä myös silloin, kun satelliittipaikannusta ei ole käytössä.
– Oulankajoella testatun teknologian täytyy toimia myös muualla. Näin tulokset ja menetelmät ovat hyödynnettävissä mahdollisimman laajasti, perustelee Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Harri Kaartinen.
Teknologia on olennaista siksi, että tutkijat kehittävät menetelmiä ja laitteita yhä tarkempaan ja autonomisempaan suuntaan. Robottiveneet ja droonit pääsevät paikkoihin, joihin ihmisen on vaikea päästä, ja laserkeilaimet ja sensorit keräävät dataa tarkkuudella, johon perinteisemmät menetelmät eivät pysty. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman monipuolista ja luotettavaa tutkimustietoa, joka auttaa ymmärtämään ja ennakoimaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia.
– Meillä on käytössä monenlaista laitteistoa pienellä alueella, mutta tulokset eivät kerro yksittäisestä alueesta vaan ovat yleistettävissä vastaaviin ympäristöihin sekä Suomessa että kansainvälisesti, professori Petteri Alho Turun yliopistosta kertoo.
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Linnea Blåfield (jokiympäristöjen muutos), Turun yliopisto
linnea.m.blafield@utu.fi
Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, (droonimittausjärjestelmät), Maanmittauslaitos
029 531 4756, harri.kaaartinen@maanmittauslaitos.fi
Professori Tomi Westerlund (robotiikka), Turun yliopisto
050 343 7684, tovewe@utu.fi
Digital Waters on Suomen Akatemian rahoittama tutkimuslippulaiva, joka tuottaa uutta tietoa vesistä, tukee päätöksentekoa ja auttaa hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja vesialalla.
Kuvat





Maanmittauslaitos on yksi suomalaisten yhteiskunnan toimivuuden turvaajista. Tarjoamme tietoa ja palveluita omistuksen turvaamiseksi ja paikkatietojen hyödyntämiseksi. Teemme paikkatietoalaa eteenpäin vievää tutkimusta. Olemme yksi Suomen perusrekisteriviranomaisista ja kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Nelostien Kirri-Tikkakoski-moottoritiehankkeen lunastuskorvaukset tulevat maksuun29.9.2026 07:27:02 EEST | Tiedote
Kirri-Tikkakoski-moottoritiehankkeen lunastuskorvauksista maanomistajille päätetään 1.10.2026 Jyväskylässä, kun Maanmittauslaitoksen vetämä lunastustoimikunta vie päätökseen maantietoimituksen. Noin 15 km pitkä uusi moottoritie avattiin liikennekäyttöön joulukuussa 2021.
Hirvivahingoista 55 miljoonan vuosittaiset tappiot metsänomistajille – löytyykö robotiikasta apu vahinkojen vähentämiseen?14.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Puiden taimet maistuvat hirville, mutta syönninestoaineen levittäminen käsin on hidasta ja työlästä. Nyt tutkitaan, voisivatko droonit korvata ihmistyön ruiskuttamalla ainetta tekoälyn avulla tunnistamiinsa taimiin. Metsäkeskuksen vetämässä tutkimushankkeessa mukana ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Luonnonvarakeskus ja Riistakeskus.
Statistik: I huvudstadsregionen råder köparens marknad – huspriserna sjönk27.8.2026 07:45:00 EEST | Pressmeddelande
Medianpriserna för egnahemshus sjönk i Esbo, Helsingfors och Vanda. I Birkala fick man betala nästan 50 000 euro mer för ett hus än i fjol. Handelsvolymen av stugor med egen strand ökade med nästan 9 procent. I glesbygder ökade tomtköpen med 8,7 procent, med den största ökningen i Nyland. Lantmäteriverket sammanställde köpeskillingsregistrets uppgifter om köpeskillingarna och antalen köp för egnahemshus och sommarstugor från ingången av januari 2026 till utgången av juli.
Tilasto: Pääkaupunkiseudulla ostajan markkinat, talojen hinnat laskivat27.8.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Omakotitalojen mediaanihinnat laskivat Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Pirkkalassa talosta joutui maksamaan lähes 50 000 euroa viime vuotta enemmän. Rantamökkien kauppamäärä kasvoi lähes 9 prosenttia. Haja-asutusalueella tonttikauppoja tehtiin 8,7 prosenttia enemmän, eniten Uudellamaalla. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä omakotitalojen ja mökkien kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät vuoden 2026 alusta heinäkuun loppuun.
Yllättävä keino auttoi suomalaistutkijoita Amazonin tuoreessa jättilöydöksessä – menetelmä tuttu metsäntutkimuksesta19.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaisvetoisessa tutkimuksessa tehtiin mullistava arkeologinen löytö, kun Amazonin sademetsää laserkeilaamalla paljastui tuhansittain muinaisen Aquiry-sivilisaation merkkejä. Ei ole sattumaa, että Suomi edustaa laserkeilauksen tieteellistä huippua, sillä maassamme kerätään tietoa metsistä jopa yksittäisten puiden tarkkuudella. Maanmittauslaitoksen tutkijat vastasivat tutkimuksen teknisestä toteutuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme