Alustatyötä tekevät eivät ole yhtenäinen ryhmä
30.9.2026 06:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Alustatyö on Suomessa monimuotoinen ilmiö, jossa tekijäprofiilit, taloudellinen asema ja työmarkkinapolut vaihtelevat merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että alustatyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista – eikä alustatyötä tekevistä voida puhua yhtenäisenä ryhmänä.
Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushanke tarkasteli alustatyön yleisyyttä ja tekijäprofiileja, eroja paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön välillä sekä alustatyöntekijöiden taloudellista asemaa, työllisyyspolkuja ja alustatyön yhdistämistä monimuotoiseen ansiotyöhön.
Alustatyöntekijöiden taloudellinen asema keskimäärin heikompi
Alustatyöntekijät sijoittuivat useammin tulojakauman alempiin osiin ja saivat useammin sosiaaliturvaetuuksia kuin vertailuryhmä. Heidän tulonsa vaihtelivat enemmän, mikä liittyi useampiin siirtymiin työmarkkina-asemasta toiseen. Alustatyöntekijät olivat harvemmin vakiintuneessa palkkatyössä ja useammin yrittäjiä, työttömiä tai opiskelijoita kuin vertailuryhmä. Enemmistö oli kuitenkin suurimman osan tarkastelujaksosta palkkatyössä tai yrittäjänä.
Alustatyön ja monimuotoisen ansiotyön yhdistämisessä on eroja
Alustatyön yhdistäminen muuhun ansiotyöhön eroaa tavanomaisesta usean työn tekemisestä: aiempi tulotaso, koulutus ja sukupuoli ovat yhteydessä näihin ryhmiin eri tavoin.
Paikan päällä ja verkossa tehtävä alustatyö eroavat tekijäprofiileiltaan
Paikan päällä tehtävässä alustatyössä korostuvat ulkomaalaistausta ja kaupunkimainen asuinpaikka, verkossa tehtävässä puolestaan korkeampi koulutustaso ja matalampi edellisvuoden tulotaso. Tulokset korostavat tarvetta huomioida alustatyön moninaisuus sekä sen erilaiset kytkennät muuhun työhön ja toimeentuloon.
”Tuloksemme osoittavat, että alustatyötä tehdään erilaisissa työmarkkina-asemissa ja erilaisilla toimeentulomalleilla”, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseuraukset Suomessa -hankkeessa selvitettiin alustatyön yleisyyttä, tekijäprofiileja, alustatyöntekijöiden taloudellista asemaa ja työllisyyspolkuja sekä alustatyön yhdistämistä muuhun ansiotyöhön. Aineistona käytettiin yhdistettyjä kysely- ja rekisteriaineistoja, joita analysoitiin regressio- ja sekvenssianalyysin menetelmin. Loppuraportti kokoaa hankkeen keskeiset tulokset suomeksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Ostovoiman kasvu ei ulotu pienituloisimpiin – alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee vuonna 202628.9.2026 06:00:00 EEST | Kutsu
Kotitalouksien ostovoiman ennakoitu elpyminen jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Laboren uuden analyysin mukaan vuonna 2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 prosenttia, kun ylimmän kasvaa 10,8 prosenttia. Vuosina 2023–2026 ryhmien välinen kehitysero on yli 16 prosenttiyksikköä.
KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki torstaina 22.10.24.9.2026 14:33:50 EEST | Kutsu
Ketkä hyötyvät ostovoiman kasvusta - jäävätkö työttömät, eläkeläispari ja yksinhuoltaja ilman? Kenelle jää työn verotuksen kevennyksestä eniten euroja käteen? Miten korkojen kehitys on muuttanut asuntovelallisten ostovoimaa verrattuna vuokralla asuviin perheisiin?
Labore’s Economic Forecast 2026–2028: Growth gains promising momentum across the economy24.9.2026 10:24:15 EEST | Tiedote
Labore has raised its forecast for Finland’s economic growth in 2026 to 1.7 per cent, up 0.8 percentage points from its spring forecast. Exports and investment are supporting growth, while private consumption is also recovering. Employment, however, is improving slowly. The economy is forecast to grow by 1.6 per cent in 2027 and 1.5 per cent in 2028.
Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista21.9.2026 14:13:28 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.
Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi
Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme