Vihreät purkaisi Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikkan kiristykset – tavoitteena Suomi, jossa jokainen voi rakentaa elämäänsä

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsun mukaan hallitus on koko kautensa ajan vaikeuttanut sekä Suomeen muuttamista että täällä jo asuvien ihmisten elämää. Hallitus on muun muassa lyhentänyt pakolaisten oleskelulupien kestoa, kiristänyt perheenyhdistämistä ja pidentänyt kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa.

Hopsu nostaa esiin, että turvapaikanhakija ei ole syyskuusta 2024 lähtien voinut vaihtaa oleskeluluvan perustetta työhön tai opiskeluun Suomessa, vaikka olisi jo pidempään tehnyt töitä. Suomi tarvitsee tekijöitä, mutta lienee niin että maailmanpoliittinen tilanteen kuin Suomen asenneilmapiirin ja hallituksen tekemien lupaprosessien kiristyksen vuoksi työn perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä on laskenut vuodessa jopa neljänneksellä. Käytännössä, kun ikääntymisen tuoma tarve työvoimaan on mm. Elinkeinoelämän laskelmissa ollut 45000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa, työperäisiä hakijoita oli viime vuonna vain 11300.

— Hallitus käännyttää ihmisiä, jotka ovat oppineet kielen, löytäneet työpaikan ja maksavat veroja. Se ei ole tiukkaa vaan järjetöntä politiikkaa maassa, joka tarvitsee tekijöitä. Me purkaisimme nämä kiristykset, jotta Suomessa jo oleva ihminen voi siirtyä oleskeluperusteesta toiseen, esimerkiksi turvapaikkaprosessista työn tai opiskelun perusteella myönnettävään oleskelulupaan, ilman että välissä täytyy poistua maasta. Tekisimme Suomesta maan, johon voi luottaa ja rakentaa pitkäjänteisesti elämäänsä, sanoo Hopsu.

Hopsun mukaan hallitus vaatii kotoutumisessa maahanmuuttajilta yhä enemmän, mutta leikkaa samalla keinot, joilla vaatimukset voi täyttää. Kotoutumisesta on leikattu hallituskaudella noin sata miljoonaa euroa.

— En ole nähnyt maahanmuuttajaa, joka ei haluaisi suomea oppia, mutta olen tavannut todella monia, jotka eivät ole löytäneet riittäviä kieliopintoja, vaikka haluaisivat. Me säätäisimme jokaiselle maahanmuuttaneelle subjektiivisen oikeuden suomen tai ruotsin opetukseen oleskelulupatyypistä riippumatta, lisäksi palauttaisimme kotoutumiseen tehdyt leikkaukset, linjaa Hopsu.

Ohjelmatyöryhmän toisena puheenjohtajana toimineen Bicca Olinin mukaan oleskelulupajärjestelmän pitää tukea elämän rakentamista eikä katkaista sitä. Ohjelmassa perhe nähdään monelle kotoutumisen tärkeimpänä turvaverkkona.

— Maahanmuuttopolitiikan pitää mahdollistaa elämän rakentaminen Suomessa kestävästi ja pitkäjänteisesti. Turvallisen reitin pitää olla auki niille, jotka suojelua eniten tarvitsevat, joten moninkertaistaisimme pakolaiskiintiön, ensimmäisenä askeleena 3 000 henkeen vuodessa. Perhe-elämän mahdollistaminen jokaiselle on inhimillistä, lasten edun mukaista ja parasta kotouttamista, joten helpottaisimme myös perheenyhdistämistä poistamalla hakemusmaksut ja toimeentulorajat, toteaa Olin.

Ohjelmatyöryhmän toinen puheenjohtaja Emilia Lakka nostaa esiin työperäisen hyväksikäytön torjunnan ja sen, miten Suomessa koulutetut osaajat saadaan jäämään tänne. Ohjelma kriminalisoisi alipalkkauksen, siirtäisi rekrytoinnin kustannukset työnantajalle ja kohdentaisi työsuojeluvalvontaa riskialoille, kuten ravintola-, siivous- ja rakennusalalle.

— Työperäinen hyväksikäyttö rakentuu riippuvuudelle. Kun oleskelulupa on sidottu yhteen työnantajaan, huono työnantaja voi pitää työntekijää otteessaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kansainväliset opiskelijat, joista osa on velkaantunut koulutusagenteille jo ennen Suomeen tuloaan. Kun olemme kouluttaneet heidät, emme saa näyttää heille ovea. Siksi kieltäisimme opiskelijoilta peritävät rekrytointimaksut, tukisimme yrityksiä kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoimisessa ja myöntäisimme pysyvän oleskeluluvan suoraan jokaiselle Suomessa tutkinnon suorittaneelle, sanoo Lakka.

Tutustu ohjelmaan osoitteessa: https://www.vihreat.fi/maahanmuuttopoliittinen-ohjelma/